Kivessyöpä on harvinainen syöpä. Nuorilla miehillä se on kuitenkin yleisin pahanlaatuinen syöpämuoto ikäryhmässä 20–34 v. Suomessa todetaan alle 100 kivessyöpää vuosittain. Ensimmäisenä oireena on toisen kiveksen suureneminen. Joskus siemennesteessä voi esiintyä verta. Kivessyövässä on selvä sukuriski. Piilokiveksisyys lisää syövän riskiä. Mikäli äiti on raskaana ollessaan tupakoinut, miehen riski sairastua kivessyöpään on lisääntynyt. Myös kannabiksen poltto on yhdistetty kivessyöpään. Kansan uskomuksissa kivekseen kohdistuneen voimakkaan iskun on otaksuttu aiheuttavan syövän vaaran. Tätä ei ole tutkimuksin voitu todistaa. Eräillä viruksilla saattaa olla yhteys syövän ilmaantumiseen, Ebstein Barrin virus ja endogeeninen retrovirus K10. Työperäisistä altisteista mainittakoon polyvinyylikloridi, dimetyyliformamidi. tekstiili- ja kaivosteollisuudessa työskentely.
Diagnoosin teossa painottuu kiveksen tunnustelu ja ultraäänitutkimus. Tunnustelussa sairas kives tuntuu kiinteämmältä tai kovalta. Kivessyövän luokitus ja samalla hoidon valinta perustuu histologiseen eli solutyypin arvioon. Hoitona on sairaan kiveksen poisto ja leikkauksen jälkeinen säde-tai solusalpaajahoito. Ennuste on hyvä: 95 %:ssa todetuista tapauksista on hoidettavissa.
Lähteet:
- Urologian oppikirja, Kustannus Oy Duodecim v. 2003
- Wikipedia