Sisällys
Johdanto
Viivästyneellä siemensyöksyllä tarkoitetaan pysyvää tai toistuvaa vaikeutta saavuttaa siemensyöksy ja/tai orgasmi huolimatta siitä, että seksuaalinen stimulaatio on riittävän voimakas. Diagnoosin tekemiseksi vaaditaan, että tilanne häiritsee miestä. Yhdynnän kesto on yleensä 5–8 minuuttia ja vaihteluväli on laaja (0,5–44 min). Jos poikkeavuuden rajana käytetään 2 keskihajonnan (SD) määrää, viivästyneen siemensyöksyn rajana voidaan pitää 25–30 minuuttia (kesto sisäänmenosta siemensyöksyyn). Asiasta ei ole olemassa vielä hyväksyttyä määritelmää, mutta mainittua aikarajaa 25–30 min voidaan pitää hyvänä ohjenuorana.
Mikä tahansa sairaus, psykologinen syy, lääkitys tai kirurginen toimenpide, joka häiritsee siemensyöksyä kontrolloivia keskushermoston tai ääreishermoston osia, voi johtaa siemensyöksyn viivästymiseen tai estymiseen. Siemensyöksyn ja orgasmin aikaansaamiseksi vaaditaan tietty, yksilöllinen määrä fyysistä ja psyykkistä stimulaatiota. Tämä siemensyöksy tai orgasmikynnys vaihtelee paljon miehestä toiseen ja myös tilanteesta toiseen. Siihen vaikuttaa esimerkiksi stimulaation kesto, voimakkuus ja laatu.
Viivästynyt siemensyöksy voi olla elinikäinen, eli vaiva on ollut aina, tai hankittu, eli vaiva on ilmaantunut jossain vaiheessa. Elinikäinen viivästynyt siemensyöksy voi olla synnynnäinen, psykologinen tai käyttäytymiseen liittyvä (behavioraalinen). Hankittu muoto taas voi liittyä leikkausten jälkitilaan, hermoratojen vaurioitumiseen, sairauksiin tai psykososiaalisiin tekijöihin.
Vaikeutunut siemensyöksy voidaan jakaa neljään vaikeusasteeseen. Lievässä muodossa potilas voi joskus ja joissakin olosuhteissa saavuttaa yhdynnässä siemensyöksyn. Kohtalaisessa muodossa mies voi saada siemensyöksyn muun henkilön läsnä ollessa, mutta ei yhdynnässä, vaan esim. käsin tai suuseksin kautta. Vaikeassa muodossa mies voi saavuttaa siemensyöksyn vai yksin ollessaan. Erittäin vaikeassa muodossa potilas ei ole koskaan saanut siemensyöksyä millään keinoin.
Englanninkielisiä termejä, jotka liittyvät vaikeutuneeseen siemensyöksyynvat retarded ejaculation, delayed ejaculation, inhibited ejaculation, anejaculation.
Vaikeutuneen siemensyöksyn yleisyys ja syyt
Eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan vaikeutunutta siemensyöksyä esiintyy 2–11 %:lla miehistä. Esiintyvyyteen vaikuttaa tietysti käytetty määritelmä, josta ei siis ole olemassa kansainvälisesti hyväksyttyä versiota.
Viivästynyt siemensyöksy voi johtua monista psykologisperäisistä ja elimellisistä syistä. Orgasmin/siemensyöksyn saavuttaminen vaatii monimutkaista fyysistä ja psyykkistä vuorovaikutusta. Yksilölliseen kestokykyyn vaikuttavat monet tekijät, kuten perinnölliset, neurofysiologiset, käyttäytymiseen liittyvät ja kulttuuriset seikat. Fyysiseen stimulaatioon täytyy liittyä riittävä psyykkinen kiihottuminen, jotta seksuaalinen tuntemus olisi riittävän voimakas orgasmin saavuttamiselle. Näin ollen esimerkiksi psyykkiset ristiriidat ja suorituspaine voivat estää orgasmin saavuttamisen. Psyykkisiä ristiriitoja voivat aiheuttaa raskauden pelko, pelko itsensä tai toisensa vahingoittamisesta tai häpeä.
Parisuhderistiriidat, parin huono keskinäinen vuorovaikutus ja kommunikaatio sekä seksuaalifantasioiden puute voivat johtaa haluttomuuden kautta viivästyneeseen siemensyöksyyn. Liian stimuloivat masturbaatiotekiniikat voivat olla sellaisia, joita ei voi korvata kumppanin aikaansaamalla suu-, käsi- tai vaginaalisella stimulaatiolla. Tämä voi johtaa laukeamisvaikeuksiin.
Psyykkisten seikkojen lisäksi monet fyysiset seikat voivat häiritä laukeamista. Ikääntyminen aiheuttaa testosteronitason laskua ja sukuelinten surkastumista. Siemensyöksyn vaikeutumista voidaan todeta jopa puolella neurologista tai endokriinista sairautta sairastavista. Monet lääkeaineet ja lantion alueen kirurgiset toimenpiteet voivat vaikuttaa siemensyöksyyn haitallisesti.
| Psykologiset ja käyttäytymiseen liittyvät | Masturbaatio |
| Parisuhdetekijät | |
| Kielteiset seksuaaliodotukset | |
| Synnynnäiset | Prune belly -syndrooma |
| Mullerin/Wolfin tiehyiden poikkeavuus | |
| Kirurgian jälkitila | Eturauhasleikkaukset |
| Peniksen osittainen tai täydellinen poisto | |
| Retroperitoneaalisten imusolmukkeiden poisto | |
| Hormonaaliset tai aivojen välitysaineisiin liittyvät | Testosteronivaje |
| Kilpirauhasen vajaatoiminta | |
| Korkea prolaktiini | |
| SSRI-lääkkeet/antipsykootit | |
| Hermorataperäiset | Selkäydinvamma |
| MS-tauti | |
| Sokeritauti | |
| Krooniset sairaudet/tilat | Ikääntyminen |
| Krooninen kipu | |
| Eturauhassairaudet | |
| Verisuonisairaudet | |
| Munuaissairaudet |
Fysiologiset syyt
On biologisesti ilmeistä, että viivästyneeseen siemensyöksyyn voi liittyä hidastunut bulbokavernosus-refleksi, heikentynyt peniksen tuntoaisti ja kohonnut peniksen ärsytyskynnys. Tällainen biologinen vaihtelu on normaalia: on selvää, että siemensyöksyyn vaadittava ärsytyskynnys vaihtelee miehestä toiseen. Mikäli potilas sattuu kuulumaan siihen ääripäähän, jossa vaaditaan keskimääräistä voimakkaampaa stimulaatiota, tällöin pienetkin lisätekijät (esimerkiksi lääkitys, psyykkiset tekijät) voivat johtaa siihen, että asiasta tulee haitallinen.
Erektiohäiriöt. Suurin osa peniksen tuntohermopäätteistä on terskassa. Mikäli siittimen jäykistyminen on vajavaista, terskan hermopäätteiden stimulaatio voi jäädä puutteelliseksi ja täten vaikeuttaa laukeamiskynnyksen saavuttamista. Erektion temppuilu voi myös vaikeuttaa keskittymistä ja täten viivästyttää laukeamista
Iän myötä peniksessä tapahtuu vähittäistä tuntohermojen toiminnan heikkenemistä. Tämä hitaasti etenevä ilmiö alkaa 20 ja 30 ikävuoden välillä ja se voi johtaa muutoksiin, jotka vaikeuttavat vanhemmiten siemensyöksyn saavuttamista. Tilannetta pahentaa vielä usein se, että vanhempien miesten seksikumppanit ovat useimmiten samanikäisiä naisia, joilla emätin on löystynyt heikentyneiden lantionpohjalihasten ja synnytysten myötä.
Elimelliset syyt
Synnynnäiset, rakenteelliset ja kirurgiset syyt
Muutamat harvinaiset synnynnäiset rakennepoikkeavuudet liittyvät estyneeseen siemensyöksyyn. Prune belly -oireyhtymässä on mm. virsaelinten epämuodostumia. Niin ikään eturauhasoperaatioihin (esim. TURP) voi liittyä vaikeudet siemensyöksyssä. Usein näihin operaatioihin liittyy väärään suuntaa menevä siemensyöksy, joihin kuitenkin liittyy orgasmituntemus. Nykyiset hermoratoja säästävät leikkaustekniikat ovat vähentäneet eturauhasoperaatioihin liittyviä seksuaalitoimintojen häiriöitä.
Neurologiset syyt
Selkäydinvaurio on yleisin yksittäinen elimellisen viivästyneen tai estyneen siemensyöksyn syy. Mitä korkeammalla tasolla vaurio on, sitä pahempi siemensyöksyvaikeus. Muun muassa eturauhasen ja peräsuolen poistoleikkaukseen liittyy usein siemensyöksyyn vaikuttavia hermoratavaurioita. MS-tautiin on raportoitu liittyvän orgasmivaikeuksia, samoin diabetekseen liittyy melko usein hermoratavaurioita (diabeettinen neuropatia), jotka vaikeuttavat siemensyöksyä.
Hormonaaliset syyt
On viitteitä siitä, että matalaan testosteroniin voisi liittyä viivästynyttä siemensyöksyä. Tästä on kuitenkin toistaiseksi riittämättömästi tietoa. Kilpirauhasen vajaatoimintaa on raportoitu liittyvän viivästynyttä siemensyöksyä, joka voi korjaantua kilpirauhashormonihoidolla. Korkea prolaktiini voi vaikuttaa haitallisesti siemensyöksyyn.
Lääkkeet ja vaikeutunut siemensyöksy
Lääkkeet voivat merkittävästi vaikeuttaa siemensyöksyä. Tunnetuin lääkeryhmä on selektiiviset serotoniin takaisinoton estäjät (SSRI) lääkkeet. Ne vaikeuttavat useilla potilailla, sekä miehillä että naisilla, orgasmin saavuttamista. Lääkkeiden aiheuttama siemensyöksyvaikeus on helpoiten hoidettava viivästynyttä siemensyöksyä aiheuttava syy.
| Alkoholi | Klomiparmiini | Mebaniziini | Fenelziini |
| Alpratsolaami | Desmetylamipramiini | Mesoridaziini | Prazosiini |
| Aminokaproiikkihappo | Fluoksetiini | Metadoni | Protriptyliini |
| Amitriptyliini | Fluvoksamiini | Metyldopa | Reserpiini |
| Amoxapiini | Guanadrel | Naproxeeni | Sertraliini |
| Baklofeeni | Guonethidiini | Nortriptyliini | SSRI (kaikki) |
| Betanidiini | Haloperidoli | Parguliini | Tiatsididiureetit |
| Butaperaziini | Hexametonium | Paroxetiini | Tioridaziini |
| Klordiazepoksidi | Imipramiini | Perfenaziini | Trazodoni |
| Klomipramiini | Iproniazidi | Fenotiatsiini | Trifluoperaziini |
| Klorpromatsiini | Isocarboxazidi | Fenoksi- benzamiini | |
| Klorprotikseeni | Lorazepaami | Fentolamiini |
Alkoholi ja siemensyöksy
On yleisesti tunnettu asia, että alkoholi pidentää siemensyöksyyn kuluvaa aikaa. Monet potilaat jopa käyttävät tätä liian nopean siemensyöksyn hallinnassa. Useilla miehillä alkoholi vaikeuttaa jo melko pieninä annoksina siemensyöksyn saamista, mutta toisilla taas edes suuretkaan kerta-annokset eivät vaikuta. Joka tapauksessa alkoholinkäyttöön on kiinnitettävä huomiota, jos potilaalla on laukeamisvaikeutta.
Psykososiaaliset syyt
Uskonnolliset ja kultuuriset tekijät
Masters ja Johnson esittivät ensimmäisinä, että estynyt siemensyöksy voi liittyä syvään uskonnollisuuteen, riippumatta uskonnon suunnasta.
Psykologiset syyt
Monet psykologiset syyt voivat voivat aiheuttaa laukeamisvaikeutta. Tällaisia ovat esim. (tiedostamaton) aggressio kumppania kohtaa , purkautumaton viha tai ylikontrolloiva luonne. Myös kivun pelko, esim. kireän esinahan yhteydessä, voi vaikeuttaa laukeamista. Raskaudenpelko, kumppanin tai itsensä vahingoittamisen pelko, ja jopa naisen likaisena pitämistäkin on esitetty syiksi. Myös tilannekohtaiset asiat kannattaa huomioida: natiseva sänky, yllätetyksi tulemisen pelko, kännykän piippaukset häiritsevät molempien keskittymistä. Suorituspaineet ja parisuhdeongelmat ovat merkittäviä tekijöitä.
Haluttomuus
Koska laukeaminen vaatii monimutkaista kehon ja mielen välistä yhteispeliä, eri syistä johtuva haluttomuus voi estää laukeamisen kokonaan.
Puutteellinen seksuaalinen kiihottuminen
Puutteellinen seksuaalinen kiihottuminen on yksi näkökulma asiaan. Mies voi saada yhdyntään riittävän erektion ilman varsinaista psyykkistä kiihotusta ja tällöin voi esiintyä laukeamisvaikeutta. Usein sekä mies että nainen ajattelevat, että kova erektio on selvä merkki seksuaalisesta kiihottumisesta. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Tällainen tilanne on kärjistynyt sitä mukaa kun erektiolääkkeiden käyttö on lisääntynyt.
Pistoshoitoaikana 1990-luvulla monet omista potilaistanikin valittivat laukeamisvaikeutta. Tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä pistoslääkitys aiheuttaa erektion halusi tai ei ja psyykkisellä kiihottumisella ei näitä lääkkeitä käytettäessä ole suurta merkitystä. Suun kautta otettaviin erektiolääkkeisiin liittyy helpommin ilmaantuva erektio, vaikka näiden lääkkeiden tehon edellytyksenä onkin jonkinasteinen seksuaalinen stimulaatio. Toisaalta psykoemotionaalinen stimulaatio voi olla vajavaista ja täten tilanne voi joillakin miehillä aiheuttaa laukeamisvaikeutta.
Masturbaatio ja fantasiat
Masturbaatiotiheys, tekniikka ja motivaatio voivat joskus olla vaikeutuneen siemensyöksyn taustalla. Monilla nuorilla miehillä masturbaatiotekniikka eroaa yhdyntätilanteesta huomattavasti. Nopeus, puristus, kesto ja intensiteetti voivat olla masturboidessa aivan erilaisia kuin yhdynnässä. Nuoret miehet voivat tottua tiettyyn tapaan tuottaa itselleen siemensyöksy ja sitten yhdyntätilanteessa stimulaatio onkin aivan erilainen. Tämä voi johtaa siemensyöksyn vaikeuteen. Mikäli mies oppii yhdistämään masturbaatiofantasioitaan yhdyntätilanteeseen, tilanne voi helpottua.
Fantasioilla on merkitystä orgasmin saavuttamisessa. Internetin kautta levitettävä jatkuvasti lisääntyvä pornografian käyttö voi olla joskus yhteydessä sekä erektio-ongelmiin että laukeamisvaikeuteen. Internetin kautta voidaan saada vääränlaisen kuva seksistä. Äärimmäinen ja jatkuvasti rankemmat pornofilmit turruttavat tuntemukset, jolloin “tavallinen” seksi tavallisen kumppanin kanssa ei tunnukaan enää riittävältä. Tällaiselle ei tietenkään ole kaikki henkilöt alttiita, mutta ammattilaisen tulee aina pitää mielessä tämä asia ja potilaan kanssa on keskusteltava masturbaatiosta ja pornon käytöstä
Vaikeutuneen siemensyöksyn tutkiminen
Selvitetään aluksi onko kyseessä siemensyöksyongelma, orgasmiongelma vai molemmat ja kuinka vaikea-asteinen ongelma on. Selvitetään liittyykö tilanteeseen muita seksuaalitoimintojen häiriöitä, kuten halukkuuden puutetta, kiihottumisvaikeutta tai erektio-ongelmia. Seksuaalihistoria ja -tavat on kysyttävä. Erityishuomio on kiinnitettävä masturbaatiotapoihin ja pornografian käyttöön. Myös partnerin mahdolliset seksuaalihäiriöt kartoitetaan. Selvitetään aiempi terveydentila, parisuhteen tilaa, mahdolliset vaikuttavat uskonnolliset/kulttuuriset tekijät. Lääkitys on syytä selvittää perusteellisesti, myös mahdollisten ravintolisien käyttö. Alkoholin ja mahdollisesti huumeiden käyttö on selvitettävä. Lääkärintarkastuksessa tutkitaan mm. sukuelimet ja suljetaan pois neurologiset poikkeavuudet ja yleissairaudet, kuten diabetes. Verikokeissa tulee kyseeseen erityisesti hormonitasot, kuten testosteroni, prolaktiini, kilpirauhashormonit ja PSA.
Tutkimuksessa edetään alla olevan kaavion mukaisesti.
Kirjallisuutta
- Althof. Psychological interventions for delayed ejaculation/ orgasm. Int J Impot Res 2012; 24:131.
- Cruz & Porst. Ejaculatory& orgasmic disorders other than premature ejaculation dosorders. Kirjassa Porst & Reisman: The ESSM Syllabus of Sexual Medicine, ss 598-638
- McMahon ym. Disorders of orgasm and ejaculation in men. Kirjassa Lue ym. (eds). Sexual Medicine: Sexual dysfunction in men and women. Paris 2004: 411-470
- McMahon, Jannini, Waldinger and Rowland. Standard Operating Procedures in the Disorders of Orgasm and Ejaculation. J Sex Med 2013;10:204–229
- Sadowski, Butcher and Köhler. Review of Pathophysiology and Management Options for Delayed Ejaculation. Sex Med Rev 2016;4:167-176
- Shin and Spitz. The Evaluation and Treatment of Delayed Ejaculation. Sex Med Rev 2014;2:121–133