Seksuaaliterveysklinikka.fi

Kuppa (syfilis, lues)

Kupan aiheuttaja on Treponema pallidum -bakteeri. Se tarttuu limakalvolta toiselle mutta ei pysty tunkeutumaan terveen ihon läpi. Tavallisin tartuntatapa on suojaamaton seksi, mutta bakteeri voi tarttua myös suudellessa tai suuseksissä, jos partneri on saanut kuoppatulehduksen suun alueelle. Odottava äiti voi siirtää infektion sikiöön. Taudin itämisaika on yleensä 3–4 viikkoa. Vuonna 2011 Suomessa todettiin 179 kuppatartuntaa. Yli puolet tartunnan saaneista oli miehiä. Miesten välisessä seksissä saadut kuppatartunnat ovat lisääntyneet viime vuosina pääkaupunkiseudulla. Puolet kaikista kuppatartunnoista tuodaan ulkomailta.

Historiaa

Kupan on arvioitu saapuneen Eurooppaan 1400-luvun lopulla Amerikasta Kolumuksen ensimmäiseen loytöretkeen osallistuneiden miesten mukana. Tauti levisi Portugalin, Espanjan ja Italian satamakaupungeista nopeasti näiden maiden väestöön.

Napolin piirityksen aikana vuonna 1494 kuppa sai Euroopassa ensimmäisen kerran epidemian luonteen ja alkoi herättää yleistä kauhua. Italialaisten joukkojen on väitetty tietoisesti lähettäneen tautia kantavia naisia ranskalaisten piirittäjien keskuuteen, mitä voidaan pitää yhtenä varhaisimmista esimerkeistä biologisesta sodankäynnistä. Näin tauti iski ranskalaisiin sotilaisiin ja kulkeutui heidän mukanaan Ranskaan ja edelleen muualle Eurooppaan. Ranskan ulkopuolella tautia alettiin kutsua ranskantaudiksi, kun taas ranskalaiset kutsuivat sitä italiantaudiksi. Taudin leviämistä nopeutti eteläisen Euroopan kaupunkikulttuuriin kuuluneet miesten ja naisten yhteiskylpylät, joissa harrastettiin yleisesti juopottelua ja seksiä. Yhteiskylvyt jouduttiin suurelta osin juuri kupan leviämisen takia 1500-luvun alkupuolella lopettamaan.

Suomessa kuppa todettiin ensimmäisen kerran vasta 1640-luvulla. Se tuli maahan ilmeisesti Ruotsin sotajoukoissa palvelleiden suomalaisten välityksellä. Nämä hankkivat taudin ilmeisesti sotaretkillä Keski-Euroopasta. Siksi ensimmäisiä kupalle annettuja suomalaisia nimityksiä olivat ranskantaudin ohella huovintauti ja sotilaantauti. Laajalti tiedostettu kansanterveydellinen ongelma kupasta tuli Suomessa vasta 1720-luvulla.

Oireet

Primaari kuppa. Tartuntakohtaan, tavallisimmin siittimeen, häpyhuuliin, emättimeen, peräaukon tienooseen tai suun limakalvolle, harvoin peräsuoleen tai ihoon ilmestyy 10 päivästä 3 kuukauteen kuluttua tartunnasta kovareunainen yleensä pyöreä haava, joka ei juuri arista. Yhdelle kolmasosalle haavaa ei kehity, vaan tauti siirtyy suoraan seuraavaan vaiheeseen. Haava parantuu itsekseen muutamassa viikossa. Kahdella kolmasosalla tauti ei etene seuraaviin vaiheisiin. Vaikka kupan kehittyminen voi pysähtyä primaarihaavan parantumisen jälkeen, tauti on kuitenkin hoidettava mahdollisten myöhäiskomplikaatioiden takia.

Sekundaarikuppa. 3–6 viikkoa primaarihaavasta voi ilmetä ns. sekundaarikupan oireita: pientä lämmönnousua, pahoinvointia ja pienitäpläistä ihottumaa (= roseola) eri puolille kehoa. Sitä on melkein aina myös kämmenissä ja jalkapohjissa. Ihottuma kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Sekundaarikupassa on joskus myös psoriaasia tai hilsejäkälää muistuttavia hilseleviä läiskiä vartalolla tai raajoissa. Niitä sanotaan syfilideiksi. Kuppa tarttuu etenkin primaarivaiheessa. Se voi tarttua myös sekundaarivaiheessa, mutta ei enää sen jälkeen.

Piilevä kuppa. Hoitamaton kuppa muuttuu piileväksi, latentiksi, jolloin potilas on oireeton.

Tertiääri- eli myöhäiskuppa. Kolmasosa hoitamattomista potilaista saa myöhäiskupan oireita vuosien kuluttua. Muutoksia on eri puolilla elimistöä: aivoissa, sydämessä, hermostossa, nivelissä tai luissa.

Taudin toteaminen

Kuppahaavassa on runsaasti Treponeema-bakteereita, jotka voidaan tunnistaa mikroskoopilla. Vasta-aineisiin perustuva verikoe paljastaa taudin jo primaarikupan aikana. 

Hoito

Kuppaa kuten muitakaan sukupuolitauteja ei voi eikä saa yrittää hoitaa omin päin. Lääkäriin on hakeuduttava välittömästi, kun sukuelimissä on haava tai henkilöllä on muita kuppaan viittaavia oireita. Suojaamaton seksisuhde prostituoidun kanssa on syy lähteä tutkimuksiin, vaikka sukupuolitaudin oireita ei olisikaan. Seksikontakteista on pidättäydyttävä niin kauan, että varmuus asiasta on saatu. Kuppa hoidetaan penisilliinillä tai muilla antibiooteilla. Hoidon onnistuminen on varmistettava lääkärissä hoidon jälkeen. Seurantaa jatketaan yleensä muutaman vuoden ajan.

Ehkäisy

Kondomi estää bakteerin tarttumisen. Rokotetta ei ole.

Lähteet: