Naisilla liikunta parantaa seksiä – mutta liika liikunta heikentää

Tutkimuksissa on todettu, että hyvä terveys luo edellytykset hyvälle seksille. Liikunnan määrä taas on yksi avaintekijä hyvälle terveydelle, ja miesten osalta tiedetäänkin, että liikunta on tärkeä erektiohäiriön hoitokeino. Naisten fyysisen aktiivisuuden ja seksuaalitoimintojen yhteydestä tiedetään kuitenkin paljon vähemmän kuin miesten. Nyt referoitavassa tutkimuksessa osoitetaan, että aktiivinen (1–3 t viikossa) ja hyvin aktiivinen (4–6 tuntia viikossa) liikunta parantaa käytännössä kaikkia naisten seksitoimintoja, mutta erittäin aktiivinen (>6 tuntia viikossa) liikunta heikentää niitä jopa huonommaksi kuin liikkumattomilla naisilla.

Tausta

Firenzen yliopistossa tehtyyn tutkimukseen osallistui 322 valikoimatonta naista, jotka olivat ottaneet yhteyttä lääkäriin jonkin seksuaalihäiriön vuoksi. Naisten keski-ikä oli 45 vuotta ja mukana oli pre- ja postmenopausaalisia naisia. 91 % oli pysyvässä parisuhteessa ja 27 % sanoi kumppanillaan olevan jokin seksuaalihäiriö. Naisten parisuhde-, terveys- ja sairaustiedot selvitettiin erittäin perusteellisesti standardoiduilla kyselylomakkeilla ja haastatteluilla. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä osuus liikkumistottumuksilla on naisen seksuaalisuuteen.

Menetelmät

Potilaat jaettiin neljään ryhmään liikuntatottumusten perusteella kolmen edeltävän kuukauden aikana:

  • 0.  ei ollenkaan tai alle tunti viikossa
  • 1.  1–3 tuntia viikossa
  • 2.  4–6 tuntia viikossa
  • 3.  >6 tuntia viikossa.

Kaiken tyyppiset liikuntamuodot huomioitiin. Naisten seksuaalisuutta selvitettiin kansainvälisesti käytössä olevilla lomakkeilla, muun muassa tunnetulla FSFI-lomakkeella. Naisilta kysyttiin seksuaalisesta halukkuudesta, kiihottumisesta, orgasmista ja seksuaalisesta kivusta. Seksuaalisen haluttomuuden (HSSD) ja genitaalisen kiihottumishäiriö (FGAD) esiintyminen selvitettiin. Naisille tehtiin myös sukuelinten valtimoiden ultraäänitutkimus. Tulosten analysoinnissa käytettiin selvitettävään asiaan soveltuvia tilastollisia menetelmiä.

Tulokset

67 % naisista ei ollut harrastanut liikuntaa ja 33 % oli.

  • 23 % oli harrastanut 1–3 t viikossa
  • 5,7 % 4–6 kertaa viikossa ja
  • 4,3 % yli 6 tuntia viikossa.

Alussa naiset jaettiin kahteen ryhmään: ei-liikkuviin ja liikkuviin. Liikkuvien painoindeksi oli alempi ja vyötärönympärys kapeampi. Heillä oli myös vähemmän metabolista oireyhtymää ja heidän klitorisvaltimoiden verenkierto oli parempaa. Lisäksi kehonkuva koettiin paremmaksi. Olennainen löydös oli, että liikkuvilla naisilla useat seksuaalitoiminnot olivat merkittävästi parempia kuin ei-liikkuvilla. Yleistä seksuaalista hyvinvointia kuvaavan FSFI-kyselyn kokonaispisteet olivat korkeammat (21,3 vs. 17,6, p=0,007), ja heillä oli vähemmän seksiin liittyvää stressiä.

Liikkuvilla naisilla seksuaalinen halukkuus, kiihottuminen, kostuminen ja yleinen seksuaalinen tyytyväisyys olivat korkeampia. Myös orgasmikyky oli parempi. Liikkuvilla naisilla oli harvemmin haluttomuutta (HSDD) tai kiihottumishäiriötä (FGAD). Myös psykologisten testien mukaan liikkuvat naiset voivat paremmin kuin ei-liikkuvat.

Liikkuvien naisten liikunnan määrä vaikutusta tutkittiin myös erikseen ja siinä käytettiin alussa esitettyä jakoa neljään naisryhmään: ei-liikkuvat, aktiiviset, hyvin aktiiviset ja erittäin aktiiviset. Monessa seksuaalisessa ja psykologisessa mittarissa ilmeni, että hyvinvointi parani portaittain ei-liikkuvista hyvin aktiivisiin, mutta erittäin aktiivisilla (>6 tuntia viikossa) hyvin vointi heikkeni jyrkästi jopa ei-liikkuvien alapuolelle. Erittäin aktiivisesti liikkuvilla naisilla kiihottuminen, kostuminen ja seksuaalinen tyytyväisyys olivat alentuneita ja yleistä seksuaalista hyvinvointia mittaava FSFI-lukema oli matala, viitaten heikentyneeseen seksuaaliseen toimintaan.

Dosentti Juhana Pihan kommentti

Tutkimus on hyvin mielenkiintoinen ja kohdistuu alueelle, josta on olemassa niukasti tutkittua tietoa: liikunnan vaikutuksesta seksiin naisilla. Tutkimuksessa on monipuolisesti huomioitu liikunnallisen aktiivisuuden vaikutuksia paitsi seksuaalisuuteen, myös psykologisiin ja somaattisiin tekijöihin. Yleistäen voi sanoa, että liikunta tiettyyn määrään saakka on monipuolisesti eduksi psyykkiselle, fyysiselle ja seksuaaliselle terveydelle, mutta liikunnan hyödyllisillä vaikutuksillakin on rajansa. Tämän tutkimuksen mukaan naisilla seksuaaliterveyttä ja muutakin terveyttä edistävä sopiva liikunnan määrä olisi noin 4–6 tuntia viikossa eli noin 30–50 minuuttia päivässä mutta edullisia vähäisemmälläkin liikuntamäärällä (1–3 tuntia viikossa).

Lähde

Maseroli E, Rastrelli G, Di Stasi V, et al. Physical Activity and Female Sexual Dysfunction: A Lot Helps, But Not Too Much. J Sex Med 2021;18:1217–122