Hengellinen terveys on viimeisten 25 aikana hyväksytty WHO:n 1946 hyväksymän perinteisen terveyden määritelmän neljänneksi pilariksi. WHO:n terveyden määritelmä sisältää fyysisen, henkisen ja sosiaalisen terveyden. Hengellistä terveyttä voi pitää terveyden neljäntenä ulottuvuutena. Vaikka se ei virallisesti kuulu WHO:n terveyden määritelmään, maailman terveyskokous suositteli vuonna 1984 jäsenilleen hengellisen terveyden sisällyttämistä terveyden käsitteeseen. Hengellisen terveyden katsottiin näyttelevän suurta osaa ihmisten halussa saavuttaa asioita kaikilla elämän osa-alueilla.
Maailman terveyskokouksen määritelmän mukaan terveyden hengellinen ulottuvuus ymmärretään ilmiönä, joka ei ole materialistinen ja johon kuuluvat ajatukset, usko, arvot ja etiikka, jotka syntyvät ihmisen mielessä ja omatunnossa. Sen jälkeen, kun hengellisen terveyden käsite otettiin mukaan terveyden määritelmään, monet merkittävät tahot ovat kiinnittäneet siihen huomiota ja ottaneet sen mukaan ohjelmajulistuksiin. Esimerkiksi Yhdistyneet Kansakunnat korostaa yksilön oikeutta terveeseen fyysiseen, henkiseen ja hengelliseen kehitykseen.
Hengellisen terveyden käsite on laaja ja monisyinen. Hengelliseen terveyteen kuuluvat toivo, tarkoitus , mielenrauha ja moraali, mutta siihen voivat myös kuulua uskonto ja rukoileminen. Usein hengelliseen hyvinvointiin liittyy usko korkeimpaan, yhdistyminen suurempaan voimaan, merkityksellisyyden tunne. ja tasapaino.
Hengellisen terveyden kehittyminen alkaa yleensä sillä, että ihminen haluaa antaa elämälleen tarkoituksen ja päämäärän. Tämä tapahtuu sisäisellä maailmankatsomuksen pohtimisella. Jotkut uskovat korkeampaan voimaan, joka vaikuttaa heidän elämäänsä, kun he rukoilevat. Siksi he viettävät paljon aikaa rukoilemalla päivittäin tai viikoittain vahvistaakseen hengellistä terveyttään. Toiset uskovat, että meditaatio, hiljainen sisäinen pohdiskelu tai luonnon rauhassa kulkeminen ovat tarpeelisia valaistuksen löytämiseen, joka lisää heidän hengellistä terveyttään. Päämääränä on myös mielenrauha.
Hengellinen terveys voi myös muuttua iän myötä. Esimerkiksi 20-vuotias nainen voi ylläpitää hengellistä terveyttään joogaamalla, 30-vuotiaana hän voi tehdä sen meditoimalla ja 40-vuotiaana hän voi saada sitä uskonnon kautta.
Jos ihminen voi hengellisesti hyvin, hän pystyy selviytymään paremmin erilaisista sisäisistä tunnetason kriiseistä. Ihminen selviää myös fyysisistä kivuista ja erilaisista vaivoista helpommin. Ihminen on onnellisempi ja lähes kaikki ongelmat on helpompia käsitellä ja päästä niistä yli. Jokainen ihminen joutuu kohtaamaan elämässään erilaisia vaikeuksia, pahimmillaan isoja kriisejä. Ne voivat täydellisesti yllättää. Kaikkia ongelmia ja uhkia ei voi milloinkaan elimioida. Hengellisen terveyden ylläpito on yhtä tärkeätä kuin ruoka, vesi ja liikunta meille. Hyvä hengellinen terveys antaa myös onnellisuutta, lohtua, empatiaa, tarkoitusta elämään, harmoniaa ympäröivän maailman kanssa, toivoa, vahvuutta ja ennen kaikkea sisäistä rauhaa.
Hengellisen hyvinvoinnin merkkejä
- Elämän tarkoituksen löytäminen
- Kyky pohtia asioita yksin
- Kyky ymmärtää elämän tapahtumien merkitys
- Erottaa hyvä ja paha ja toimia sen mukaisesti
- Kyky selittää se, miksi uskot siten miten uskot
- Välittäminen muiden ja ympäristön hyvinvoinnista
- Anteeksi antaminen ja myötätunnon antaminen