Miehen jaksaminen – burnout

“Kun se oma juttu karkaa käsistä…”

Vakavaan uupumukseen kuuluu pitkittynyt väsymys, mikä ei korjaannu nukkumalla.  Ihminen tulee kyyniseksi ja tuntuu, että asiat eivät ole enää omassa hallinnassa. Uupumisen seurauksena luovuus ja ongelmien ratkaisuun tarvittava energia katoavat.   Uupunut ei  arvosta omaa ammattitaitoaan.

Burnoutissa on kyse kansantaloudellisesti tärkeästä ongelmasta: noin 7 % työntekijöistä potee vakavaa loppuunpalamista ja 20 % :lla on uhkaava tilanne.

Väen vähentäminen ja tulosvaatimusten kasvu eivät burnoutia yksistään selitä. Syitä on etsittävä myös työn ulkopuolelta ja yksilöstä itsestään. Kyse voi olla työn vaatimusten,  oman osaamisen ja mahdollisuuksien välisestä ristiriidasta tai siitä että työntekijä asettaa itse itselleen kohtuuttomia tulosvaatimuksia tai ei yksinkertaisesti osaa työtään tai tekee sen itselleen liian vaikeaksi. Riskiryhmään kuuluu  etenkin täydellisyyteen pyrkivä perfektionisti-uhrautuja. Parhaiten  perfektionisteista pärjää kunnianhimoinen ja samalla kilpailuhenkinen, joka arvostaa joko statusta, rahaa tai kättensä luomusta niin että on valmis ylimääräiseen puurtamiseen. Jos  sinällään haastava työ ei rajaudu selkeästi tai on liian laaja myös tämäkin tyyppi voi olla vaaravyöhykkeessä. Tässä työn tavoitteitten selkeämpi määrittely ja työn uudelleenorganisointi voi johtaa myönteiseen tulokseen. Myös elämäntilanteen kriisivaihe, jokin menetys, vakava sairaus tai parisuhdeongelma, joka heijastuu työhön. Oman ryhmänsä muodostavat “työmaakiusatut”, joilla kiusaamishistoria voi ulottua vuosienkin päähän. 

Avainkysymys: Kantaako yksilö kohtuutonta syyllisyyttä kyvyttömyydestään täyttää työlle asettamansa vaatimukset? Vastaus tähän antaa selvittelylle suunnan.

Burnoutista voi toipua. Ensimmäinen askel on oireiston tunnistaminen ja oman tilanteen myöntäminen. Jos tilanteessa on vakavan depression tai sen uhan merkkejä on sairausloma paikallaan. Depressio ja burnout -diagnostiikka kuuluvat ensisijaisesti työterveyshuollolle ja tarvittaessa diagnoosia tarkennetaan psykiatrin avulla. Sen jälkeen haetaan henkisen valmentajan, työterveyspsykologin tai terapeutin avulla elämän kantovoimaa tarkastelemalla koko elämää uudesta näkökulmasta. Voisiko asiat olla toisin? Minkälaisia tavoitteita elämälleni haluan asettaa. Mitä pitää hylätä, mitä ottaa lisää? Missä olen jo hyvä ja mitä kehitän? Jos uupumus johtuu työstä, sille on voitava asettaa uudet, realistisemmat tavoitteet. Minäkeskeisen työtavan tilalle voidaan kehittää työtä ja vastuuta jakavia yhteistyön muotoja. Luovuuden elvyttämiseen haetaan keinoja esimerkiksi liikunnasta ja harrastuksista. 

Jaksamisen eväät

  • Löytyisikö ratkaisu jaksamiseen tasapainosta työssä touhuamisen ja pelkän olemisen välillä?
  • Löytyisikö se leikistä, luovuudesta vai hyvästä tarinasta?
  • Löytyisikö se liikkumisesta, matkasta jonnekin ilman tarkkaa suunnitelmaa?
  • Voisinko hakea oman reviirin, tilan, taidon, joka merkitsisi minulle jotakin?
  • Pitäisikö minun hankkia sitä varten väline, uusi tieto tai taito, osaaminen, katiska tai golfmaila, taulu tai paperi?
  • Miksi sitoutumisessa toiseen ihmiseen on kuin heikoilla jäillä – turvallisuudestako sitoudun vai unelmaako kaikki – voisiko siinä olla oma tahtokin mukana?
  • Tarvitsenko lisää aikaa ja etäisyyttä asioihin, jotta voisin tarkastella niitä eri puolilta ja rauhass?
  • Tyydynkö kompromissiin?
  • Haluan hyvän elämän ja muutoksen – Onnea minulle !

Testaa oletko uupuja

Kysy työterveyshoitajalta tai lääkäriltäsi BBI-testiä (Bergen burnout indicator), jolla burnout-riskiäsi voidaan arvioida.

Oletko uhrautuja?

1. Olen hyvä ihminen, koska ajattelen muita enemmän kuin itseäni.

2. Tunnen syyllisyyttä, jos en täytä muiden ihmisten luottamusta tai tuotan heille pettymyksen.

3. Tunnen itseni hyvin vaivautuneeksi, jos teen mitä itse haluan.

4. Olinpa kuinka kiireinen tahansa, minulla on aina aikaa muille. 

Oletko perfektionisti?

5. Tuntuuko siltä, että asiat ovat koko ajan tekemättä tai alisuoriudut tehtävistäsi?

6. Tuntuuko pääsääntöisesti siltä, että on pakko tehdä ja pakko suoriutua määräajassa ja mahdollisimman hyvin ennalta-asetettujen tavoitteitten mukaisesti tai muuten tulee ahdistava tai syyllinen olo?

Oletko kunnianhimoinen?

7. Haluatko loistaa tai onnistua muita paremmin?

8. Kilpailuasetelma lisää intoasi.

9. Onko rahan ansaitseminen, valta tai status sinulle ehdottoman kannustavia tekijöitä?

Jos vastasit kysymyksiin 7, 8 ja 9 kyllä, sinulla saattaa olla paremmat mahdollisuudet suojautua uupumiselta.

Vesa Nurmenniemi
työterveyshuollon erikoislääkäri

Lähde

Työterveyslaitos