Miespotilaat nuorentuneet: alle 35 vuotiaiden osuus melkein 10-kertaistunut 10 vuodessa

Aineisto käsittää 13 781 omaa potilastani Mehiläisessä Turussa ja Helsingissä vuosien 2006 ja 2016 välillä.

2006–2016

Koko ajanjakson 2006–2016 aikana potilasta 12 % on ollut <35 vuotiaita, 33 % 35–49-vuotiaita, 38 % 50–64-vuotiaita ja 18 % vähintään 65-vuotiaita. Alle viisikymppisiäkin on ollut siis 45 % ja yli viisikymppisiä 55 %.

2016

Jos tarkastellaan vain vuotta 2016, 21 % on ollut alle 35-vuotiaita, 43 % 35–49-vuotiaita, 30 % 50–64-vuotiaita ja 6 % vähintään 65-vuotiaita. Alle viisikymppisiä on ollut vuonna 2016 siis 65 % ja yli viisikymppisiä 35 %.

Alle 35-vuotiaiden osuuden kehitys 2006–2016

Vuosina 2006–2007 vain 2 % potilasta oli alle 35-vuotiaita, vuosina 2010–2013 noin 10 %, vuosina 2014–2015 16 % ja vuonna 2016 jo 21 % (kuva)

Vähintään 65-vuotiaiden osuuden kehitys 2006–2016

Vuosina 2006–2007 vain 34 % potilasta oli vähintään 65-vuotiaita, vuosina 2010–2013 noin 16 %, vuosina 2014–2015 11 % ja vuonna 2016 enää 6 %  (kuva).

Kuva. Alle 35 vuotiaiden ja vähintään 65-vuotiaiden osuus (%) potilasta seksuaaliterveysklinikalla 2006-2016

Juhana Pihan kommentti

Alle 35-vuotiaiden osuus potilaista on todella dramaattisesti noussut 10 vuoden aikana tasolta 2 % tasolle 20 %. Omien havaintojeni mukaan merkittävin yksittäinen syy tähän muutokseen ovat nuoret miehet, jotka epäilevät itsellään testosteronipuutosta. Monet heistä ovat hakeneet runsaasti tietoa hormoneista internetistä. Useilla nuorilla miehillä testosteronitasot ovat todella alentuneet, jopa toistetuissa mittauksissa. Harvalla on kivesten vajaatoiminta, syynä esim. sairastettu kivestulehdus esim. sikotaudin pohjalta. Useimmilla taustalla on aivolisäkkeen toimintahäiriö, joka ilmenee verikokeissa matalana/normaalina luteinisoivan hormoni tasona suhteessa testosteronitasoon. Aivolisäkkeen toimintahäiriön taustalla voi olla elämäntapatekijät, kuten liiallinen kuntoilu, liikkumattomuus ja ylipaino, erilaiset pitkittyneet stressitekijät ja joskus steroidein tai huumeiden käyttö. Harvoin kyseessä on synnynnäinen aivolisäkkeen vajaatoiminta. Joskus taustalta ilmenee poikkeavuudet murrosiän tai varhaislapsuuden kehityksessä.

Miksi sitten samaan aikaan vähintään 65-vuotiaiden potilaiden osuus on jyrkästi laskenut. 2006–2009 tämän ikäryhmän osuus oli noin kolmannes (28–34 %) potilaista, mutta 2014–2016 enää kymmenesosa (6–11 %)? Mehiläisessä nettiajanvarauksen osuus omilla potilaillani on jo 60–70 % luokkaa, joka voi ohjata vastaanotolle potilaita, jotka käyttävät runsaasti nettiä asioiden hoitamiseen ja tämä voisi vähentää iäkkäämpien suhteellista osuutta. Tämä ei kyllä mitenkään selitä asiaa, koska muutos on niin voimakas. Lisäksi mediassa on ollut paljon kirjoituksia ikääntyneiden seksuaalisuudesta, jonka vois päinvastoin odottaa lisäävän vastaanotolle hakeutumista. Voi myös spekuloida, että iäkkäämmät henkilöt hakevat apua enemmän puhtaaseen erektiohäiriöön, jota nykyään hoidetaan paljon perusterveydenhuollon tasolla. Hormonaalisia ongelmia taas hoidetaan vain vähän perusterveydenhuollossa ja siihen hakevat apua enimmäkseen keksi-ikäiset ja nykyään myös nuoremmatkin.