Tässä osiossa kerrotaan miehen, naisen ja parisuhteen seksuaalisuuteen liittyvistä tutkimuksista.

Yleistä seksistä – Artikkelit

Yli 60-vuotiaiden seksuaalinen aktiivisuus

Laaja tutkimus osoittaa, että yli 60-vuotiaiden seksihalut ovat jäljellä kuolemaan asti, elleivät vakavat psyykkiset tai fysiologiset ongelmat sitä estä. Vanhemmat ikäryhmät ovat hyvin heterogeenisiä seksuaalisuuden osalta: yksilöiden väliset vaihtelut ovat suuret. Hyvä peruskunto ja tyytyväisyys keski-iässä seksiin ennakoi onnellista seksielämää myös yli 60-vuotiaana. Terapian on todettu parantavan myös vanhempien ikäluokkien seksielämän laatua.

Yhteenveto:

60–100 vuotiaiden ihmisten seksuaalisuuden toteuttamisessa on merkittävät yksilökohtaiset vaihtelut. Hyvä henkinen ja fyysinen yleiskunto, tyytyväisyys seksuaalielämään keski-iässä ja erityisesti hyvä parisuhde antavat kaikki edellytykset hyvään seksielämään kuolemaan asti. Erittäin tärkeätä tässä ikäryhmässä ovat säännölliset terveystarkastukset, jotta mahdolliset sairaudet voidaan havaita riittävän ajoissa ja pitää ne kurissa. Ihmisten henkinen huonovointisuus tässä ikäryhmässä on myös merkittävä haittatekijä. Huono itsetunto, masennus, parisuhteen ongelmat ovat asioita, jotka vaativat terapia-apua ja ovat yleisiä – mutta niitä yritetään sietää ikään kuin ikään pakollisesti kuuluvana. Vanhuus ja viisaus saavat kulkea yhdessä mutta vanhuus ja masennus eivät.

Naisten osalta ongelmana on sopivien miesten puute. Leskeyden tai eron jälkeen uuden kumppanin löytäminen voi olla hyvin hankalaa. Hyväkuntoinen iäkäs mies ei käytännössä joudu olemaan ilman kumppania ilman omaa haluaan. Tutkimuksen keskeinen löydös on sen väitteen kumoaminen, että seksuaalisuus ei kuuluisi tähän ikäryhmään. Ihmiset joutuvat käytännössä luopumaan siitä pakon edessä. Sopivaa kumppania ei ole, ja fyysinen terveys heikkenee liikaa tai mielenterveydelliset ongelmat estävät seksuaalisuuden täyspainoisen toteutumisen. Apusuositus on huolehtia fyysisestä terveydestä riittävästi mahdollisesti tarvittavilla hoidoilla, ja terapia-apuun hakeutumisen kynnyksen tulisi olla matala.

Tutkimuksesta: 

Seksuaalisuus ja sen perustana halu tunnekiintymykseen ja läheisyyteen ovat keskeisiä ihmisen ominaisuuksia läpi koko elämän. Tämä tutkimus on laajin, mikä on tehty yli 60-vuotiaiden seksuaalisesta aktiivisuudesta. Se perustuu peräti 57 erillisen tutkimuksen aineistoon. Tutkimuksen keskeinen tavoite oli selvittää mitkä tekijät vaikuttavat seksielämän laatuun tässä ikäluokassa. Iso osa tutkimuksista oli tehty USA:ssa, mutta myös Suomessa ja Ruotsissa asiaa on tutkittu. Vanhimmat tutkimukseen vastanneista olivat 102-vuotiaita. On tärkeätä muistaa, että kyseessä on todellakin yli 40 vuoden ajanjakso nuorimpien ja vanhimpien tutkimuksissa mukana olleiden iässä. Tutkimuksen aineisto on toki laajinta 60–80-vuotiaiden ikäluokassa, mutta tällöinkin ikäeroa on 20 vuotta.

Seksielämän laatu vanhemmissa ikäluokissa korreloi hyvin voimakkaasti ihmisen sen hetkisen fyysisen ja psyykkisen kunnon kanssa, mutta keskeinen löydös tutkimuksessa on ihmisen seksuaalihistorian kokemukset: Mitä onnellisempaa seksuaalisuuden toteuttaminen on ollut läpi elämän, sitä paremmin hyvä seksielämä voi jatkua kuolemaan asti. Oma seksuaalihistoria ja kumppanin kiinnostus seksiin ovat keskeiset tekijät. Miesten erektiohäiriöt ja kummankin sukupuolen fyysiset sairaudet ja henkiset ongelmat olivat merkittäviä seksielämän laatua huonontavia asioita.

On hyvin tärkeätä huomata, että tämä ikäryhmä on erittäin heterogeeninen. Kahden saman ikäisen ihmisen seksielämän laatu, esimerkiksi elämäntilanteesta riippuen, vanhemmissa ikäluokissa voi poiketa toisistaan huomattavasti. Toisella onnellinen aktiivinen seksielämä jatkuu, toisella se on loppunut kokonaan. Erityisesti uusimpien tutkimusten mukaan yhä enemmän ongelmia aiheutuu henkisestä pahoinvoinnista. Ihminen voi olla fyysisesti varsin terve, mutta psyykkiset ongelmat estävät onnellisen seksielämän. Tässä ikäluokassa olisi selvästi tarvetta erilaisille terapiamuodoille, mutta kynnys hakea apua on korkea. 

Iäkkäillä naisilla seksuaalisuuden toteuttamisen esteenä on miehiä paljon useammin sopivan kumppanin puute. Tutkimusten mukaan naiset joutuvat tukahduttamaan halunsa. Mikäli ihmisen fyysinen terveys on riittävän hyvä, seksuaalinen halu säilyy kuolemaan asti sekä naisilla että miehillä. Tutkimusten mukaan seksielämän loppuminen on käytännössä pakon sanelema asia, ei oma tahto, kuten usein kuvitellaan ikäihmisillä olevan.

Kaikenlaiset yleistykset ja olettamukset tässä ikäluokassa eivät ole voimassa. Erityisesti ikäluokat, joilla jo nuorena on ollut ehkäisy käytössään, joka on mahdollistanut aktiivisen seksielämän ilman raskauden pelkoa (eli nykyään noin 70 vuodesta eteenpäin) ovat selvästi aktiivisempia seksielämässään kuin aiemmat ikäluokat. Näihin ikäluokkiin yhdistyy myös seksuaalinen vapautuminen erityisesti 1970-luvulla. Myös ihmisen sosioekonominen tausta vaikuttaa. Korkeammissa tuloluokissa seksiä harrastetaan enemmän ja monipuolisemmin. 

Viagran ja muiden vastaavien erektiolääkkeiden markkinoille tulo on merkittävästi lisännyt tämän ikäryhmän seksuaalisuutta aktiivisuutta. Ikäluokkien osalta jatkossa tullaan tn. puhumaan ”nuorista vanhoista”, 60–70-vuotiaista; ”keskivanhoista”, 70–80-vuotiaista ja ”vanhoista vanhoista” eli yli 80-vuotiaista.

Sitä onnellisempaa ikäihmisten seksielämä on, mitä vähemmän se on yhdyntäkeskeistä. Läheisyys, koskettelu, käsien käyttö sekä toisen että oman kehon kohdalla ja erityisesti suuseksi tuovat onnellisuutta yhdyntöjen lisäksi – eli rohkeus toteuttaa seksuaalisuutta mahdollisimman monipuolisesti. Vaginayhdyntöjen ohella anaaliyhdynnät näissä ikäluokassa olivat yleisimmät terveiden ja sosioekonomisesti hyvin toimeen tulevissa ryhmissä.

Yhdessä asuminen kumppanin kanssa ja tyytyväisyys parisuhteeseen ylipäätänsä korreloivat voimakkaasti sen kanssa, että myös yli 60-vuotiaana seksielämä on hyvää. Ikä itsessään, sukupuoli tai vaikkapa etninen taustakaan ei tutkimuksen mukaan ole este. Myös yhdyntöjen suuri määrä nuorena, 20–30-vuotiaana, ennakoi hyvää sukupuolielämää myöhemmin.

Hyvä sosioekonominen tausta lisää seksuaalista tyytyväisyyttä ja hyvä fyysinen kunto, kuten myös hyvä uni parantavat tilannetta. Masennus, diabetes, erilaiset sydäntaudit, virtsaamisongelmat ja ylipäätänsä erilaiset sairaudet heikentävät tyytyväisyyttä seksielämään. Tupakointi on kiistatta vahingollista tutkimuksen mukaan. Sen sijaan alkoholin kohtuukäyttö oli tutkimuksen mukaan seksuaalisuutta jopa suosiva asia. Hyvin tärkeä asia henkisellä tasolla on se, että ihminen on kyennyt käsittelemään mahdolliset seksuaaliongelmansa, erityisesti erilaiset syyllisyydet, mahdollisimman hyvin pois. Uskonnollisuuden merkitys näyttäisi vanhemmissa ikäluokissa olevan jossain määrin kielteinen. Syy saattaa olla aiemmin hyvin ankarassa moraalisessa kasvatuksessa.

Masturbointi yhdessä ja yksin, läheisyys, molemminpuolinen hyväily, rintojen hyväily ja imentä ja erityisesti suuseksin harrastaminen puolestaan lisäävät seksuaalista tyytyväisyyttä: rohkeus toteuttaa yhdessä kumppaninsa kanssa seksuaalisia mieltymyksiä ja toiveita on siis tärkeää. Hyvä seksuaalihistoria ennustaa onnellista seksuaalisutta myös yli 60-vuotiaana, mutta myös uusi kumppani voi avata rikkaan, hyvän ja onnellisen seksielämän. Samaten terapian avulla jo näivettymään päässyt suhde voidaan saada taas kuntoon, jos fysiologiset sairaudet on suljettu pois.

Kaikki tutkimukset korostavat parisuhteen perustoimivuuden merkitystä. Koskettelu ja hellyys ovat perusasioita, joiden päälle hyvä seksi rakentuu kummallakin sukupuolella iästä riippumatta. Iän karttuminen kasvattaa erilaisten sairauksien riskiä, mutta ihminen pystyy omilla elämäntapavalinnoillaan vaikuttamaan niihin. Riittävä liikunta, liiallisen ylipainon välttäminen, terveellinen ravinto, uniapnean hoito, kohtuullinen alkoholin käyttö ja positiivinen elämänasenne ovat keskeisiä tekijöitä. Säännölliset terveystarkastukset ovat hyvin tärkeitä tässä ikäryhmässä. Esimerkiksi useimpien syöpien hoitoennuste on hyvä tänä päivänä, jos ne havaitaan riittävän ajoissa. Elintasosairaudet ihminen pystyy omilla valinnoillaan joko välttämään tai lieventämään.

Mielialalääkkeiden käyttö vähentää kiinnostusta seksiin kummallakin sukupuolella. Miehillä eturauhasongelmat heikentävät seksuaalista halukkuutta ja kyvykkyyttä tässä ikäryhmässä. Osteoporoosi, erilaiset sydänvaivat, virtsaamisvaivat ja myös muistisairaudet heikentävät seksuaalista halukkuutta ja kykyä.

Hyvin tärkeätä tässä ikäluokassa on ymmärtää terapian hyödyllisyys kaikkiin henkisiin vaivoihin. Ikä ja elämänkokemus eivät anna automaattisesti suojaa parisuhdeongelmilta, eikä myöskään pidä ajatella, että ikäihminen ei uusia asioita enää opi. Terapiaan tulisi suhtautua kuten muihinkin vaivoihin. Eli myös henkiset, psyykkiset ongelmat hoidetaan pois, jos niitä ilmaantuu.

Tutkimuksen mukaan ihmisen ennakkoluuloton suhtautuminen seksiin on hyvin tärkeätä. Myös tässä kohtaa ihminen pystyy muuttamaan suhtautumistaan halutessaan, vaikkapa uuden kumppanin kanssa. Huono itsetunto on myös keskeinen ongelmien alkulähde aina 60-vuotiaista yli 90-vuotiaisiin. Se heikentää erityisesti halukkuutta yhdyntöihin, vaikka kumppanikin olisikin olemassa. Tähän ongelmaan terapia on usein apu. Huono itsetunto on tyypillinen ongelma erityisesti pitkissä suhteissa tai kumppanin puutteessa leskeyden tai eron seurauksena. Huono itsetunto aiheuttaa myös kohtuuttoman kritiikin kehonkuvaan – kehoon, joka väistämättä on muuttunut ikääntymisen johdosta.

Yhdessä Hollannissa tehdyssä osatutkimuksessa selvitettiin 60–80-vuotiaiden miesten masturboinnin yleisyyttä, otos oli 223 tämän ikäluokan miestä. Mitä parempi miehen testosteronitaso oli, sitä todennäköisempää oli masturbointi ja edelleen muu seksuaalinen aktiivisuus. Ikääntyneiden naisten osalta masturbointia on tutkittu myös. Kiihottumisen heikkous kumppanin, läheisyyden ja hellyyden puutteesta vaikuttavat negatiivisesti naisten masturbointiin. Naisten osalta yhdyntähalukkuutta lisää orgasmikyvykkyys. Jatkuva suru siitä, että kumppania ei enää ole, on yleinen ikääntyneiden naisten ongelma.

Miesten osalta yhdyntöjen määrää heikentää erektiovaikeudet. Erityisesti myös se, ettei nainen halua, on ongelma miehillä. Se, että mies tai nainen asuu kumppaninsa kanssa, lisää yhdyntöjen määrää vanhemmissa ikäluokissa. Asuinympäristön osalta selvästi parhain vaihtoehto on ympäristö, jossa on eri-ikäisiä ihmisiä. 

– Jouni Pölönen


  • Lähde: Sexual Medicine Reviews 2016

Palaa otsikoihin



Tee sivusta PDF Tulosta
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä