Miehen hedelmättömyyden syyt

Syy hedelmättömyyteen löytyy kokonaan tai osittain miehen puolelta noin puolella lapsettomista pariskunnista. Niiden tutkimuksista tärkein on sperma-analyysi. Lisääntyneiden geneettisten tutkimusten myötä miesten hedelmättömyyteen löytyy yleensä syy.


Hedelmöityshoidoissa ratkaiseva askel eteenpäin on ollut mikroinjektio eli ICSI, jonka onnistumiseen täytyy löytyä vain muutama elävä siittiö. Tästä on suurta hyötyä, mikäli miehen siemenneste on heikkolaatuista.


Siittiöiden muodostusta ja toimintaa heikentävät useat ulkoiset tekijät. Osa näistä, kuten kuumetaudit ja monet lääkeaineet, ovat tilapäisiä. Myös tietyillä kemikaaleilla, nautintoaineilla ja elämäntavoilla epäillään olevan hedelmällisyyttä alentava vaikutus. Useimmiten se on ohimenevä ja vaikeasti osoitettavissa, mutta lääkkeiden ja nautintoaineiden käyttö on siemennesteanalyysin yhteydessä aina syytä selvittää.

Säännöllinen tupakointi saattaa heikentää siittiöiden määrää ja laatua. Etenkin miehillä, joilla sperma muutenkin on heikkolaatuista, tupakka näyttäisi aiheuttavan siittiöiden laadun heikkenemistä. Pitkään tupakoineilla tupakan sisältämä kadmium kertyy mm. kiveksiin ja lisäkiveksiin, ja sillä voi olla negatiivinen vaikutus siittiöiden laatuun.

Alkoholi aiheuttaa häiriöitä kiveksen siittiöiden muodostuksessa. Osalla miehistä kohtuullisetkin päivittäisannokset voivat heikentää siemennesteen laatua. Osa lääkkeistä vaikuttaa haitallisesti siittiöiden hedelmöityskykyyn. Näitä ovat mm. suolistotulehduslääke salatsopyriini ja verenpainelääkkeinä käytetyt kalsiumsalpaajat.


Anabolisten steroidien käyttö on lisääntynyt viime vuosina huolestuttavissa määrin. Ne aiheuttavat siittiönmuodostuksen heikkenemisen ja johtavat jopa täydelliseen siittiökatoon. Useimmiten muutokset palautuvat 6-12 kuukauden kuluessa aineiden lopettamisesta. On kuitenkin tapauksia, joissa näin ei käy, ja seurauksena on hedelmättömyys.


Seuraavassa muita miehen hedelmättömyyden syitä:

  • fyysinen ja henkinen rasitus
  • aivolisäkehormonien vajaatoiminta
  • Klinefelterin oireyhtymä (XXY)
  • siittiöitä muodostavien solujen puuttuminen
  • piilokiveksisyys
  • kiveskohjut
  • siemenjohtimien puuttuminen
  • lisäkivesten ja siemenjohtimien tukkeutuminen
  • kivestulehdukset
  • siittiövasta-aineet
  • sädehoito
  • yleissairaudet

Kirurginen hoito


Huonoon siemennesteen laatuun voivat liittyä kivesten suonikohjut. Ne ovat useimmiten vasemman puoleisessa kivespussissa. Niiden kirurginen hoito parantaa siemennesteen laatua noin puolessa tapauksista ja lähes kaikki näistä saavat myöhemmin lapsia.
Joissakin tapauksissa sterilisaation purku ja muut siemenjohtimien tukokset voidaan hoitaa kirurgisesti. Tulokset ovat kohtalaisia. Yleensä päädytään kuitenkin koeputkihedelmöitykseen ja mikroinjektioon. Nämä menetelmät lisäävät huomattavasti raskauden mahdollisuutta.

Lääkehoito


Lääkehoidosta on harvoin hyötyä pyrittäessä parantamaan siittiöiden määrää tai laatua. Se on kuitenkin aiheellista, jos lapsettomuus johtuu aivolisäkehormonien puutteesta. Lääkkeillä voidaan tällöin käynnistää ja ylläpitää siittiöntuotantoa ja päästä hyvään hedelmöityskykyyn. Jos siittiötiheys kuitenkin on pieni, on turvauduttava koeputkihedelmöitykseen tai mikroinjektioon.

Keinosiemennys eli inseminaatio


Joissakin tapauksissa, joissa siittiöitä on alle viitearvojen, niiden määrä ja laatu riittävät inseminaatioon. Sen voi yhdistää munasarjojen hormonistimulaatioon. Ennen keinosiemennystä voidaan tehdä ns. koepesu, josta nähdään, ovatko siittiöiden määrä ja laatu riittävät toimenpidettä varten. Jos kiveksissä ei ole siittiönmuodostusta, voidaan turvautua keinosiemennykseen lahjoitetuilla siittiöillä.


Mikroinjektio eli ICSI


Vaikeissa spermavioissa siittiön mikroinjektio munasoluun on ainoa hoitokeino. Sen hedelmöitysprosentit ovat suhteellisen korkeita, yli 60 % luokkaa. ICSI:ä käytetään myös tapauksissa, joissa siittiöitä on alle viitearvojen ja hedelmöitysprosentti aikaisemmassa IVF-hoidossa on jäänyt alhaiseksi. Hedelmöityksen täydellinen epäonnistuminen on ICSI-menetelmällä harvinaista.

Siittiöiden pakastus ja ICSIovat tehneet mahdolliseksi hedelmällisyyden hoidon myös niillä miehillä, jotka sairastavat esim. Hodgkin´in tautia tai leukemiaa. Siittiöt voidaan pakastaa ennen sytostaattien tai sädehoidon aloittamista, jos on todennäköistä, että se vaurioittaa spermaa. Spermanäytettä voidaan myöhemmin käyttää munasolujen hedelmöitykseen ICSI-menetelmällä.


Lähde:  Aarne I. Koskimies: Miehen hedelmättömyys. Duodecim 2000; 116: 1954-60.

 


Tee sivusta PDF Tulosta
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä