G-piste - totta vai tarua

Yksi seksuaalisuuden kiivaimmista ja tunneperäisimmistä keskusteluista käydään tällä hetkellä naisen väitetystä G-pisteestä. G-pisteellä tarkoitetaan hyvin tunneherkkää pienehköä aluetta emättimen etuseinässä, jonka stimulaatio tuottaa seksuaalista nautintoa.

Lähde Burri ym: Genetic and environmental influences on self-reported G-spots in women: A twin study. J Sex Med 2010;7: 1842-52.


Lukuisat käyttäytymistieteelliset, anatomiset ja biokemialliset tutkimukset eivät kuitenkaan ole onnistuneet todistamaan G-pisteen olemassaoloa tieteellisesti. Esimerkiksi minkäänlaista erityistä anatomista aluetta, kuten esimerkiksi ns. naisen eturauhasta, ei ole pystytty löytämään.

Naisen orgasmi on monimutkainen tapahtuma, jota kunnolla tunneta. Kuitenkin orgasmihäiriöt ovat naisen toiseksi yleisin seksuaalihäiriön muoto. Se voi syntyä erilaisten klitorikseen, emättimeen tai muuhun erogeeniseen alueeseen kohdistuvien ärsykkeiden kautta. On myös osoitettu, että monet psykososiaaliset tekijät, kuten ikä, sosiaaliluokka, koulutus ja parisuhde, vaikuttavat orgasmin saamiseen. Edelleen erilaiset hormonaaliset, hermostolliset ja verenkiertoon liittyvät seikat voivat vaikuttaa siihen.

Idean G-pisteestä esitti vuonna 1950 lääkäri Ernst Graefenberg, jonka mukaan G-piste on nimetty. Hän kuvasi hyvin tunneherkän alueen naisen vaginan etuseinämän puolivälissä. G-pisteen stimulaation on raportoitu tuottavan seksuaalista kiihottumista ja voimakaita orgasmeja. Toisten tutkimusten mukaa G-pisteen stimulaatio aiheuttaa miehen eturauhasen eritettä muistuttavan nesteen erittymisen (ns. naisen ejakulaatio).

Orgasmin saamisen on todettu olevan periytyvää. Tiedetään myös, että erilaiset anatomiset ja fysiologiset (toiminnalliset) ominaisuudet ovat periytyviä. Näiden perusteella voitaisiin siis olettaa, että G-pisteen olemassaolokin olisi periytyvää. Nyt referoitavan tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tätä asiaa kaksostutkimuksen avulla.

Koehenkilöt ja tutkimukset


Tutkimukseen osallistui 1804 naispuolista kaksosta, joista 924 oli erimunaisia ja 880 samamunaisia (identtisiä) kaksosia. Tutkittavien keski-ikä oli 55 vuotta ja se vaihteli välillä 23-83 vuotta. Koetun G-pisteen olemassaolosta kysyttiin yhdellä kysymyksellä: ” Uskotko, että sinulla on on ns. G-piste, pieni kolikon kokoinen alue emättimesi etuseinämässä, joka on herkkä paineärsykkeelle (engl. deep pressure)?” Orgasmin esiintymistä ja sen saamisen helppoutta yhdynnässä ja masturbaatiolla kyseltiin 7-portaisella asteikolla. Myös muita seksuaalisuuteen, persoonallisuuteen ja terveyteen liittyviä tietoja kyseltiin ja selvitettiin. Tuloksia analysoitiin monipuolisilla tilastotieteellisillä menetelmillä ja kvantitatiivisilla geneettisillä menetelmillä, erityisesti laskemalla ns. CR-arvo, joka kuvaa kaksosen todennäköisyyttä omata jokin ominaisuus, jos toisella kaksosparilla on se.

Tulokset


56 % naisista katsoi, että heillä on G-piste. Sen esiintyvyys väheni iän karttuessa. Naiset, joiden persoonallisuudessa korostuivat sosiaalinen avoimuus ja vastaanottavaisuus uusille kokemuksille, raportoivat useammin G-pisteen olemassaolon. G-pisteen olemassaolossa ei ollut eroja sama- ja erimunaisten kaksosten välillä. G-pisteen esiintyvyyden CR-luvussa ei ollut eroja sama- ja erimunaisilla kaksosilla (58 vs 60%), viitaten siihen, että periytyvyyttä ei ole. Geneettisen kvantitatiivisen mallinnuksen tuloksena havaittiin, että ympäristöön liittyvät (eli ei-geneettiset) tekijät ja satunnaisvirhe selittivät 89% G-pisteen esiintyvyyden vaihtelusta osoittaen periytyvyyden  osuuden olemattoman pieneksi.

Kuten muissakin tutkimuksissa, myös tässä kaksostutkimuksessa, naiset raportoivat saavansa orgasmin useammin ja helpommin masturbaation kuin pelkän yhdynnän avulla. Edelleen naiset saivat orgasmin helpommin kumppanin suorittaman klitorikseen kohdistuvan stimulaation kuin vaginan stimulaation avulla. Nämä tulokset olivat riippumattomia siitä, raportoiko nainen G-pisteen olemassa olon vai ei.

Lisäanalyysit osoittivat, että naisilla, jotka aina saivat orgasmin yhdynnässä oli useammin G-piste kuin naisilla, jotka eivät koskaan saaneet orgasmia yhdynnässä. Kuitenkin aina orgsmin saavista naisista vain puolet raportoi G-pisteen olemassaolon.

Naiset, jotka raportoivat G-pisteen olemassaolon saivat useammin orgasmin suutelemalla, rintojen stimulaatiolla ja hyväilyllä. Useita orgasmeja yhdessä yhdynnässä saavista naisista merkittävästi useammalla oli G-piste, kuin naisilla jotka eivät saaneet useita orgasmeja. G-pisteen raportoineet naiset pitivät orgasmejaan tyydyttävämpinä. Heillä oli myös hieman suurempi todennäköisyys saada orgasmi pelkän yhdynnän avulla kuin naisilla, joilla G-pistettä ei ollut (OR 1.26). Kuitenkin G-pisteen raportoineetkin naiset pitivät klitoriksen stimuloinnin tuottamaa orgasmia parempana kuin vaginan stimuloinnin tuottamaa orgasmia (42% vs. 27%). Luvut olivat hyvin samanlaisia naisilla, jotka eivät G-pistettä raportoineet (34% vs. 28%).

Naisilla, jotka olivat tyytyväisempiä seksikokemuksiinsa ja parisuhteeseensa, oli todennäköisemmin G-piste. Samoin oli asianlaita naisilla, jotka ajattelivat enemmän seksiä, olivat kiinnostuneempia eroottisesta materiaalista ja joiden oli helpompi puhua seksistä.

Tulosten pohdintaa


Suoritettu tutkimus on ensimmäinen, jossa selvitetään G-pisteen geneettistä taustaa. Geneettisen mallinnuksen tulokset osoittavat selvästi, että perimällä ei ole ilmiöön mitään osuutta ja viittaavat vahvasti siihen, että mitään fysiologista tai fyysistä selitystä G-pisteelle ei ole. Tulos johtaa vaihtoehtoisiin selityksiin ilmiölle. Todelliset fysiologiset, anatomiset ja biokemialliset piirteet ovat aina osittain perityviä. Tämä johtaa seuraaviin mahdollisuuksiin:
1.    G-pistettä ei voi todeta naisen oman arvion perusteella
2.    Kyseessä on hyvin harvinainen ilmiö tai sellaista ei ole lainkaan
3.    G-pisteen tunteminen johtuu voimakkaasta yleisestä stimulaatiosta, eikä tietyn alueen erityisestä stimulaatiosta.
Tutkimuksen tulokset antavat aiheen epäillä anatomisen G-pisteen olemassa oloa. 56% naisista raportoi,  että heillä on G-piste. Toisessa amerikkalaisessa 1245 naista käsittävässä tutkimuksessa vastaava luku oli 65%. Kuitenkin kirjallisuuden perusteella vain 15-30% naisista kykenee saamaan orgasmin pelkän vaginan stimuloinnin kautta. Jos G-piste olisi totta, olisi oletettavaa, että tämä luku olisi selvästi suurempi. Edelleen myös G-pisteen raportoineet naiset pitivät selvästi helpompana orgasmin saamista klitorikseen kohdistuvalla stimulaatiolla, kuin erilaisilla vaginaan kohdistuvilla stimulaatioilla, joilla vain alle pulet sai helposti orgasmin. Voi siis todeta, että G-piste ei ole välttämätön eikä edes riittävä naisen kyvylle saada vaginaalinen orgasmi.  Tämä edelleen kyseenalaistaa lisää G-pisteen olemassa oloa.

Tutkimuksessa todettiin, että G-pisteen raportoineet naiset olivat helpommin kiihottuvia, herkempiä seksuaalisille ärsykkeille, kiinnostuneempia seksuaalisesta materiaalista, heidän oli helpompi puhua seksistä, saivat parempia orgasmeja, saivat useammin useita orgasmeja, olivat persoonallisuudeltaan avoimempia ja kokeilunhaluisempia ja olivat tyytyväisempiä parisuhteeseensa kuin naiset, joilla ei ollut tuntemusta G-pisteestä. Kaikki nämä viittaavat siihen, että enemmänkin psykososiaaliset seikat kuin fysiologiset seikat vaikuttavat siihen, kokeeko nainen G-pisteen olemassa olon vai ei.

Referoijan, dosentti Juhana Pihan kommentti


Kyseessä on tieteellisesti pätevä tutkimus, joka lähestyy G-pistekysymystä uudesta näkökulmasta. Tutkimus näyttää osoittavan, että G-pistettä fysiologis-anatomisena alueena ei ole olemassa, vaan pikemminkin G-pisteen tuntemiseen vaikuttavat psykososiaaliset seikat, kuten persoonallisuus. Tämä on mielenkiintoinen lisä aiheen tieteelliseen tutkimukseen ja on varmaa, että asiasta kuullaan vielä paljon lisää. Odotan mielenkiinnolla esim. ultraäänitutkimuksiin tai magneettitutkimuksiin perustuvaa riittävän laajaa G-pisteen ja/tai naisen väitetyn eturauhasen rakenteellista tutkimusta. Paljon on vielä selvitettävää, koska edes naisen orgasmin luonnetta ei tunneta juuri lainkaan.


Kuinka yleisiä naisten seksuaalihäiriöt ovat?


Lähde: Hayes RD ym. What is the ”true” prevalence of female sexual dysfunctions and does the way we assess these conditions have an impact? J Sex Med 2008;5:777-787

Naisten seksuaalihäiriöiden yleisyydestä on julkaistu paljon tutkimuksia. Esiintyvyydestä on saatu huomattavsti toisistaan poikkeavia %-arvoja riippuen mm. käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tutkitusta naisjoukosta. Lisäksi tiedetään, että vaikka nainen kertoisi, että hänellä on jokin seksuaalihäiriö, esimerkiksi orgasmihäiriö, se ei välttämättä häiritse häntä.

Australialainen tutkimusryhmä selvitti seksuaalihäiriöiden esiintymistä 356 naisen joukossa. Naiset oli satunnaisesti valittu väestörekisteristä ja tiedot saatiin kyselylomakkeilla, Naisten ikä oli 20-70, keskimäärin 42 vuotta. Esiintymistä selvitettiin 1. seksuaalitoimintakyselyllä (Sexual Functioning Questionnaire, SFQ), joka ei mittaa häiriön aiheuttamaa henkilökohtaista haittaa naiselle ja 2) erillisellä koetun haitan arviointikyselyllä (Female Sexual Distress Scale, FSDS)

Seuraavien häiriöiden esiintymistä mitattiin 1. alentunut seksuaalinen halu, 2. seksuaalinen kiihottumishäiriö (kostuminen), 3. orgasmivaikeus ja 4. yhdyntäkivut. Seuraavassa taulukossa on näytetty niiden naisten %-osuus, joilla jokin em. häiriöistä oli ja niiden osuus joita häiriö haittasi.

   

  on häiriö %

 on häiriö, josta haittaa %

 haluttomuus 48 16
 kostumisen vaikeus
 24 7
 orgasmivaikeus 25 8
 yhdyntäkipu 3 1

 

Referoijan, dosentti Juhana Pihan kommentti: Naisten seksuaalihäiriöt ovat varsin yleisiä, esim. tässäkin tutkimuksessa haluttomuutta esiintyi melkein puolella naisista ja kiihottumis- ja orgasmivaikeuksia neljäsosalla. Nämä luvut ovat samaa luokkaa, kun monissa aiemmissa tutkimuksissa on julkaistu. On kuitenkin niin, että naiset eivät välttämättä koe häiriötään elämää haittaavaksi. Kun mukaan otetaan haittakysely, itseä haittaava haluttomuus vaivaakin vain 16% ja kiihottumis- ja orgasmiongelma 7-8%: naisista. Eräässä suuressa eurooppalaistutkimuksessa on tehty samankaltainen löydös.


Tee sivusta PDF Tulosta
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä