Tutkimuksia miesten seksuaalihäiriöistä

28.5.2017 21.39

Botoxista ei ole mitään näyttöä erektiohäiriön hoidossa

Toukokuun lopulla 2017 Suomessa suomalaisetkin viihdelehdet Seiska ja Hymy hehkuttivat botulinum toksiinin (Botoxin) uudesta käyttöalueesta eli erektiohäiriöistä. Niiden mukaan tavallisten erektiolääkkeiden ”aika on ohi”, kun Botox tulee ja saa aikaa tuntien kovan erektion ja vaikutus kestää peräti kuukausia. Ei tarvita kuin kerta-annos penikseen ja asia on sitä myöten selvä. Lehtien tiedot pohjautuivat Men’s Health lehden kirjoitukseen, joka puolestaan perustui Journal of Sexual Medicine –lehdessä julkaistuihin tutkimustietoihin.

 

Mitä tutkimusta sitten taustalta löytyy? Egyptiläinen tutkimus, jossa kokonaista 12 miestä sai Botox-annoksen ja heitä tutkittiin kahden ja neljän viikon kuluttua aloituskäynnistä. Lievästi positiivisia tuloksia ei julkaistu tieteellisenä artikkelina vaan ns. abstraktina, joka sisältää noin 30 riviä tekstiä yhdellä palstalla. Laajassa tieteellisessä haussa (MedLine) ei löytynyt ensimmäistäkään julkaistua tieteellistä tutkimusta aiheesta Botoxin käyttö erektiohäiriössä.

 

Esimerkiksi viime aikoina pinnalla olleesta ja jo potilaillekin myydystä matalaintensiteettisestä pulssiaaltohoidosta (ESWT) erektiohäiriöön, on julkaistu lukuisia hyvin korkeatasoisia tutkimusraportteja ja tutkittujen potilaiden määrä liikkuu tuhansissa ja positiiviset vaikutukset ovat kiistattomia tietyillä potilasryhmillä. Siltikään lääkeviranomainen Euroopassa tai Yhdysvalloissa ei ole hyväksynyt pulssiaaltohoitoa vakiintuneeksi erektiohäiriön hoidoksi. Toinen esimerkkinä on kisspeptiini, jota hiljan povattiin haluttomuuden ratkaisuksi. Sen suhteen ei ole mitään näyttöä ihmisillä.

 

Seksi myy ja kaikki eksoottiset ja täysin teoreettisetkin seksiongelmien hoitomahdollisuudet ylittävät uutiskynnyksen todella helposti. Tämä taas johtaa potilaita harhaan ja yleensä vastaanotolla jo kysellään joko niitä hoitoja kohta saa.

 

Jotta lääke tai hoitomuoto saisi myyntiluvan lääketieteelliseen käyttöön, vaaditaan vuosikausien tutkimustyö useilla sadoilla tai tuhansilla potilailla. Tutkimusten tulee olla niin pitkäkestoisia, että hoidon pysyvyys ja sivuvaikutukset tiedetään varmuudella. Tutkimuksissa on oltava mukana lumelääke eikä sen paremmin potilas kuin lääkärikään saa tietää kumpaa potilas saa. Kaikkien tutkimusten tulee olla eettisten lautakuntien ja muiden viranomaistahojen hyväksymiä. Lääketutkimus on kallista. Yhden lääkkeen saaminen apteekin hyllylle saakka maksaa luokkaa 1-3 miljardia euroa. Oikoteitä ei ole.

 

Juhana Piha, dosentti


Palaa otsikoihin



Tee sivusta PDF Tulosta
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä