Viivästynyt siemensyöksy


Viivästyneen siemensyöksyn määritelmä ja luokittelu

 

Viivästyneellä siemensyöksyllä tarkoitetaan pysyvää tai toistuvaa vaikeutta saavuttaa siemensyöksy ja/tai orgasmi huolimatta siitä, että seksuaalinen stimulaatio on riittävän voimakas. Diagnoosin tekemiseksi vaaditaan, että tilanne häiritsee miestä. Yhdynnän kesto on yleensä 5-8 minuuttia ja vaihteluväli on laaja (0.5-44 min). Jos poikkeavuuden rajana käytetään 2 keskihajonnan (SD) määrää, viivästyneen siemensyöksyn rajana voidaan pitää 25-30 minuuttia (kesto sisäänmenosta siemensyöksyyn). Asiasta ei ole olemassa vielä hyväksyttyä määritelmää, mutta mainittua aikarajaa 25-30 min voidaan pitää hyvänä ohjenuorana.


Mikä tahansa sairaus, psykologinen syy, lääkitys tai kirurginen toimenpide, joka häiritsee siemensyöksyä kontrolloivia keskushermoston tai ääreishermoston osia, voi johtaa siemensyöksyn viivästymiseen tai estymiseen. Siemensyöksyn ja orgasmin aikaansaamiseksi vaaditaan tietty, yksilöllinen määrä fyysistä ja psyykkistä stimulaatiota. Tämä siemensyöksy tai orgasmikynnys vaihtelee paljon miehestä toiseen ja myös tilanteesta toiseen. Siihen vaikuttaa mm. stimulaation kesto, voimakkuus ja laatu. 


Viivästynyt siemensyöksy voi olla elinikäinen eli vaiva on ollut aina tai hankittu eli vaiva on ilmaantunut jossain vaiheessa.


Elinikäinen viivästynyt siemensyöksy voi olla synnynnäinen, psykologinen tai käyttäytymiseen liittyvä (behavioraalinen). Hankittu muoto taas voi liittyä leikkausten jälkitilaan, hermoratojen vaurioitumiseen, sairauksiin tai psykososiaalisiin tekijöihin.

Vaikeutunut siemensyöksy voidaan jakaa neljään vaikeusasteeseen. Lievässä muodossa potilas voi joskus ja joissakin olosuhteissa saavuttaa yhdynnässä siemensyöksyn. Kohtalaisessa muodossa mies voi saada siemensyöksyn muun henkilön läsnä ollessa, mutta ei yhdynnässä, vaan esim. käsin tai suuseksin kautta. Vaikeassa muodossa mies voi saavuttaa siemensyöksyn vai yksin ollessaan. Erittäin vaikeassa muodossa potilas ei ole koskaan saanut siemensyöksyä millään keinoin.


Englanninkielisiä termejä, jotka liittyvät vaikeutuneeseen siemensyöksyynvat retarded ejaculation, delayed ejaculation, inhibited ejaculation, anejaculation.

Vaikeutuneen siemensyöksyn yleisyys

Eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan vaikeutunutta siemensyöksyä esiintyy 2-11 %:lla miehistä. Esiintyvyyteen vaikuttaa tietysti käytetty määritelmä, josta ei siis ole olemassa kansainvälisesti hyväksyttyä versiota.


Vaikeutuneen siemensyöksyn syyt


Viivästynyt siemensyöksy voi johtua monista psykologisperäisistä ja elimellisistä syistä. Orgasmin/siemensyöksyn saavuttaminen vaatii monimutkaista fyysistä ja psyykkistä vuorovaikutusta. Yksilölliseen kestokykyyn vaikuttavat monet tekijät, kuten perinnölliset, neurofysiologiset, käyttäytymiseen liittyvät ja kulttuuriset seikat. Fyysiseen stimulaatioon täytyy liittyä riittävä psyykkinen kiihottuminen, jotta seksuaalinen tuntemus olisi riittävän voimakas orgasmin saavuttamiselle. Näin ollen esimerkiksi psyykkiset ristiriidat ja suorituspaine voivat estää orgasmin saavuttamisen. Psyykkisiä ristiriitoja voivat aiheuttaa raskauden pelko,  pelko itsensä tai toisensa vahingoittamisesta tai häpeä. Parisuhderistiriidat, parin huono keskinäinen vuorovaikutus ja kommunikaatio sekä seksuaalifantasioiden puute voivat johtaa haluttomuuden kautta viivästyneeseen siemensyöksyyn. Liian stimuloivat masturbaatiotekiniikat voivat olla sellaisia, joita ei voi korvata kumppanin aikaansaamalla suu-, käsi- tai vaginaalisella stimulaatiolla. Tämä voi johtaa laukeamisvaikeuksiin.


Psyykkisten seikkojen lisäksi monet fyysiset seikat voivat häiritä laukeamista. Ikääntyminen aiheuttaa testosteronitason laskua ja sukuelinten surkastumista. Siemensyöksyn vaikeutumista voidaan todeta jopa puolella neurologista tai endokriinista sairautta sairastavista. Monet lääkeaineet ja  lantion alueen kirurgiset toimenpiteet voivat vaikuttaa siemensyöksyyn haitallisesti. 


Taulukko 1. Vaikeutuneen tai estyneen siemensyöksyn syitä (Shin and Spitz 2014)


Psykologiset/käyttäytymiseen liittyvät
Masturbaatioon liittyvät

Parisuhdetekijät

Kielteiset seksuaaliodotukset
Synnynnäiset
Prune belly -sydrooma

Mullerin/Wolfin tiehyiden poikkeavuus
Kirurgian jälkitila
Eturauhasleikkaukset

Peniksen osittainen tai täydellinen poisto

Retroperitoneaalisten imusolmukkeiden poisto
Hormonaaliset tai aivojen välitysaineisiin liittyvät
Testosteronivaje

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Korkea prolaktiini

SSRI-lääkkeet/antipsykootit
Hermorataperäiset
Selkäydinvamma

MS-tauti

Sokeritauti
Krooniset sairaudet/tilat
Ikääntyminen

Krooninen kipu

Eturauhassairaudet

Verisuonisairaudet

Munuaissairaudet

1. Fysiologiset syyt

 

On biologisesti ilmeistä, että viivästyneeseen siemensyöksyyn voi liittyä hidastunut bulbokavernosus-refleksi, heikentynyt peniksen tuntoaisti ja kohonnut peniksen ärsytyskynnys. Tällainen biologinen vaihtelu on normaalia: on selvää, että siemensyöksyyn vaadittava ärsytyskynnys vaihtelee miehestä toiseen. Mikäli potilas sattuu kuulumaan siihen ääripäähän, jossa vaaditaan keskimääräistä voimakkaampaa stimulaatiota, tällöin pienetkin lisätekijät (esim. lääkitys, psyykkiset tekijät) voivat johtaa siihen, että asiasta tulee haitallinen. 
 

Erektiohäiriöt. Suurin osa peniksen tuntohermopäätteistä on terskassa. Mikäli siittimen jäykistyminen on vajavaista, terskan hermopäätteiden stimulaatio voi jäädä puutteelliseksi ja täten vaikeuttaa laukeamiskynnyksen saavuttamista. Erektion temppuilu voi myös vaikeuttaa keskittymistä ja täten viivästyttää laukeamista
 

Iän myötä peniksessä tapahtuu vähittäistä tuntohermojen toiminnan heikkenemistä. Tämä hitaasti etenevä ilmiö alkaa 20 ja 30 ikävuoden välillä ja se voi johtaa muutoksiin, jotka vaikeuttavat vanhemmiten siemensyöksyn saavuttamista. Tilannetta pahentaa vielä usein se, että vanhempien miesten seksikumppanit ovat useimmiten samanikäisiä naisia, joilla emätin on löystynyt heikentyneiden lantionpohjalihasten ja synnytysten myötä. 

2. Elimelliset syyt

Synnynnäiset, rakenteelliset ja kirurgiset syyt 

 

Muutamat harvinaiset synnynnäiset rakennepoikkeavuudet liittyvät estyneeseen siemensyöksyyn. Prune belly -oireyhtymässä on mm. virsaelinten epämuodostumia. Niin ikään eturauhasoperaatioihin (esim. TURP) voi liittyä vaikeudet siemensyöksyssä. Usein näihin operaatioihin liittyy väärään suuntaa menevä siemensyöksy, joihin kuitenkin liittyy orgasmituntemus. Nykyiset hermoratoja säästävät leikkaustekniikat ovat vähentäneet eturauhasoperaatioihin liittyviä seksuaalitoimintojen häiriöitä. 

Neurologiset syyt 

 

Selkäydinvaurio on yleisin yksittäinen elimellisen viivästyneen tai estyneen siemensyöksyn syy. Mitä korkeammalla tasolla vaurio on, sitä pahempi siemensyöksyvaikeus. Muun muassa eturauhasen ja peräsuolen poistoleikkaukseen liittyy usein siemensyöksyyn vaikuttavia hermoratavaurioita. MS-tautiin on raportoitu liittyvän orgasmivaikeuksia, samoin diabetekseen liittyy melko usein hermoratavaurioita (diabeettinen neuropatia), jotka vaikeuttavat siemensyöksyä. 

Hormonaaliset syyt 

 

On viitteitä siitä, että matalaan testosteroniin voisi liittyä viivästynyttä siemensyöksyä. Tästä on kuitenkin toistaiseksi riittämättömästi tietoa. Kilpirauhasen vajaatoimintaa on raportoitu liittyvän viivästynyttä siemensyöksyä, joka voi korjaantua kilpirauhashormonihoidolla. Korkea prolaktiini voi vaikuttaa haitallisesti siemensyöksyyn.

Lääkkeet ja vaikeutunut siemensyöksy

 

Lääkkeet voivat merkittävästi vaikeuttaa siemensyöksyä. Tunnetuin lääkeryhmä on selektiiviset serotoniin takaisinoton estäjät (SSRI) lääkkeet. Ne vaikeuttavat useilla potilailla, sekä miehillä että naisilla, orgasmin saavuttamista. Lääkkeiden aiheuttama siemensyöksyvaikeus on helpoiten hoidettava viivästynyttä siemensyöksyä aiheuttava syy. 


Taulukko 2. Siemensyöksyä vaikeuttavia lääkeaineita ovat (Shin and Spitz 2014, Sadowski ym. 2016)


AlkoholiKlomiparmiiniMebaniziiniFenelziini
AlpratsolaamiDesmetylamipramiiniMesoridaziiniPrazosiini
AminokaproiikkihappoFluoksetiiniMetadoniProtriptyliini
AmitriptyliiniFluvoksamiiniMetyldopaReserpiini
AmoxapiiniGuanadrelNaproxeeniSertraliini
BaklofeeniGuonethidiiniNortriptyliiniSSRI (kaikki)
BetanidiiniHaloperidoliParguliiniTiatsididiureetit
ButaperaziiniHexametoniumParoxetiiniTioridaziini
KlordiazepoksidiImipramiiniPerfenaziiniTrazodoni
KlomipramiiniIproniazidiFenotiatsiiniTrifluoperaziini
KlorpromatsiiniIsocarboxazidiFenoksi-
benzamiini

KlorprotikseeniLorazepaamiFentolamiini

Alkoholi ja siemensyöksy

 

On yleisesti tunnettu asia, että alkoholi pidentää siemensyöksyyn kuluvaa aikaa. Monet potilaat jopa käyttävät tätä liian nopean siemensyöksyn hallinnassa. Useilla miehillä alkoholi vaikeuttaa jo melko pieninä annoksina siemensyöksyn saamista, mutta toisilla taas edes suuretkaan kerta-annokset eivät vaikuta. Joka tapauksessa alkoholinkäyttöön on kiinnitettävä huomiota, jos potilaalla on laukeamisvaikeutta.

 

3. Psykososiaaliset syyt 


a. Uskonnolliset ja kultuuriset tekijät 


Masters ja Johnson esittivät ensimmäisinä, että estynyt siemensyöksy voi liittyä syvään uskonnollisuuteen, riippumatta uskonnon suunnasta.

b. Psykologiset syyt


Monet psykologiset syyt voivat voivat aiheuttaa laukeamisvaikeutta. Tällaisia ovat esim. (tiedostamaton) aggressio kumppania kohtaa , purkautumaton viha tai ylikontrolloiva luonne. Myös kivun pelko, esim. kireän esinahan yhteydessä, voi vaikeuttaa laukeamista. Raskaudenpelko, kumppanin tai itsensä vahingoittamisen pelko, ja jopa naisen likaisena pitämistäkin on esitetty syiksi. Myös tilannekohtaiset asiat kannattaa huomioida: natiseva sänky, yllätetyksi tulemisen pelko, kännykän piippaukset häiritsevät molempien keskittymistä. Suorituspaineet ja parisuhdeongelmat ovat merkittäviä tekijöitä.

c. Haluttomuus


Koska laukeaminen vaatii monimutkaista kehon ja mielen välistä yhteispeliä,  eri syistä johtuva haluttomuus voi estää laukeamisen kokonaan.

d. Puutteellinen seksuaalinen kiihottuminen 


Puutteellinen seksuaalinen kiihottuminen on yksi näkökulma asiaan. Mies voi saada yhdyntään riittävän erektion ilman varsinaista psyykkistä kiihotusta ja tällöin voi esiintyä laukeamisvaikeutta. Usein sekä mies että nainen ajattelevat, että kova erektio on selvä merkki seksuaalisesta kiihottumisesta. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Tällainen tilanne on kärjistynyt sitä mukaa kun erektiolääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Pistoshoitoaikana 1990-luvulla monet omista potilaistanikin valittivat laukeamisvaikeutta. Tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä pistoslääkitys aiheuttaa erektion halusi tai ei ja psyykkisellä kiihottumisella ei näitä lääkkeitä käytettäessä ole suurta merkitystä. Suun kautta otettaviin erektiolääkkeisiin liittyy helpommin ilmaantuva erektio, vaikka näiden lääkkeiden tehon edellytyksenä onkin jonkinasteinen seksuaalinen stimulaatio. Toisaalta psykoemotionaalinen stimulaatio voi olla vajavaista ja täten tilanne voi joillakin miehillä aiheuttaa laukeamisvaikeutta. 

e. Masturbaatio ja fantasiat


Masturbaatiotiheys, tekniikka ja motivaatio voivat joskus olla vaikeutuneen siemensyöksyn taustalla. Monilla nuorilla miehillä masturbaatiotekniikka eroaa yhdyntätilanteesta huomattavasti. Nopeus, puristus, kesto ja intensiteetti voivat olla masturboidessa aivan erilaisia kuin yhdynnässä. Nuoret miehet voivat tottua tiettyyn tapaan tuottaa itselleen siemensyöksy ja sitten yhdyntätilanteessa stimulaatio onkin aivan erilainen. Tämä voi johtaa siemensyöksyn vaikeuteen. Mikäli mies oppii yhdistämään masturbaatiofantasioitaan yhdyntätilanteeseen, tilanne voi helpottua. 


Fantasioilla on merkitystä orgasmin saavuttamisessa. Internetin kautta levitettävä jatkuvasti lisääntyvä pornografian käyttö voi olla joskus yhteydessä sekä erektio-ongelmiin että laukeamisvaikeuteen. Internetin kautta voidaan saada vääränlaisen kuva seksistä. Äärimmäinen ja jatkuvasti rankemmat pornofilmit turruttavat tuntemukset, jolloin "tavallinen" seksi tavallisen kumppanin kanssa ei tunnukaan enää riittävältä. Tällaiselle ei tietenkään ole kaikki henkilöt alttiita, mutta ammattilaisen tulee aina pitää mielessä tämä asia ja potilaan kanssa on keskusteltava masturbaatiosta ja pornon käytöstä

Vaikeutuneen siemensyöksyn tutkiminen



Selvitetään aluksi onko kyseessä siemensyöksyongelma, orgasmiongelma vai molemmat ja kuinka vaikea-asteinen ongelma on. Selvitetään liittyykö tilanteeseen muita seksuaalitoimintojen häiriöitä, kuten halukkuuden puutetta, kiihottumisvaikeutta tai erektio-ongelmia. Seksuaalihistoria ja -tavat on kysyttävä. Erityishuomio on kiinnitettävä masturbaatiotapoihin ja pornografian käyttöön. Myös partnerin mahdolliset seksuaalihäiriöt kartoitetaan. Selvitetään aiempi terveydentila, parisuhteen tilaa, mahdolliset vaikuttavat uskonnolliset/kulttuuriset tekijät. Lääkitys on syytä selvittää perusteellisesti, myös mahdollisten ravintolisien käyttö. Alkoholin ja mahdollisesti huumeiden käyttö on selvitettävä. Lääkärintarkastuksessa tutkitaan mm. sukuelimet ja suljetaan pois neurologiset poikkeavuudet ja yleissairaudet, kuten diabetes. Verikokeissa tulee kyseeseen erityisesti hormonitasot, kuten testosteroni, prolaktiini, kilpirauhashormonit ja PSA.

Tutkimuksessa edetään alla olevan kaavion mukaisesti.
ejakulaatioKaavio siemensyöksyhäiriöiden tutkimuksesta ja hoidosta. Lähde: Sadowski ym. 2016 (klikkaamalla kuvaa, saat sen suuremmaksi)


Vaikeutuneen siemensyöksyn hoito

Yleistä

Mikäli tilanteeseen liittyy vajavainen erektio, se hoidetaan ensimmäiseksi. Mahdollinen testosteronin puute korjataan ja kilpirauhasen vajaatoiminta hoidetaan. 

Mikäli ilmenee runsasta alkoholin käyttöä, käyttöä on vähennettävä. Rajat ovat yksilölliset. Yleinen turvallinen raja lienee 15 annosta viikossa eli 2 annosta päivässä. Toisaalta, jos potilas raportoi, että alkoholi vaikuttaa herkästi, ei kannata käyttää ollenkaan. 

Lääkitys käydään läpi huolellisesti ja haitalliset lääkkeet vaihdetaan toiseen, jos mahdollista. Erityisesti verenpaine- ja masennuslääkitys mietitään tarkasti. Beetaslapaajat ja diureetit voidaan useimmiten vaihtaa vähemmän haitallisiksi ACE tai AT-estäjiksi. Masennuslääkkeistä vähiten siemensyöksyvaikeutta aiheuttavaa mirtatsipiini ja bupropioni. 

Lukuisia lääkkeitä on kokeiltu viivästyneen siemensyöksyn hoidossa (taulukko 4). Mitään lääkettä ei ole virallisesti hyväksytty sen hoitoon Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Useimmista kokeilluista lääkkeistä on vain vähän ja hajanaista tutkimustietoa. Useimmat lääkkeistä vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin dopamiinia lisäävästi ja serotoniinia vähentävästi. Näitä lääkkeitä voidaan kokeilla myös esim. SSRI-masennuslääkkeiden aiheuttaman viivästynee siemensyöksyn hoidossa.


Kun edellä mainitut perusasiat on selvitetty ja elimellinen syy ja lääkkeiden aiheuttama häiriö on suljettu pois,  hoidossa otetaan harkintaan seksuaaliterapeuttiset hoitomenetelmät. Tässä otetaan huomioon kliinikon ja seksuaaliterapeutin yhteistyö ja työnjako (Taulukko 2). Joskus kyseeseen tulee PVS eli peniksen tuntohermojen ärsytys vibraattorilla.


Taulukko 2. Kllinikon (lääkärin) ja seksuaaliterapautin roolit viivästyneen siemensyöksyn tutkimisessa ja hoidossa (Sadowski ym. 2016)


Kliinikon rooliSeksuaaliterapeutin rooliSeksuaaliterapian hoitomenetelmät
Esitiedot, tutkimus
ja verikokeet
Psykososiaalinen ja
seksuaalihistoria
Suorituspaineen vähentäminen
Hoida elimellinen syy-Huolen astePsyykkisen ristiriidan huomioiminen
Psykososiaalinen syy: lähetä seksuaaliterapeutille-Kartoita parisuhdetilanne ja sen laatuParanna parisuhteen kommunikaatiota
Säilytä hyvä kommunikaatio hoidon aikana-Kartoita kumppanin seksuaalihäiriötSeksuaalitekniikoiden parantaminen

-Kartoita seksuaalitavatPsyykkisen ja fyysisen stimulaation parantaminen

-Kartoita
masturbaatiotavat
Fantasioihin vaikuttaminen ja kiihottumisen parantaminen

Käytä sopivia seksuaaliterapiatekniikoitaPsykoterapia seksuaalisen halun häiriöissä

Säilytä hyvä kommunikaatio hoidon aikanaMasturbaatioharjoitukset


Taulukko 4. Viivästyneen siemensyöksyn kokeellinen lääkehoito. Huomaa, että mitään lääkettä ei ole virallisesti hyväksytty vaivan hoitoon. od=tarvittaessa (Shin and Spitz 2014, Sadowski ym. 2016)

 

Buprobioni75 mg2-3 kertaa päivässä
Buspironi5-15 mg2 kertaa päivässä
Oksitosiini24 IUnenään tai kielen alle od
Midodriini
5-40 mg
30-120 min ennen seksiä od
Imipramiini
25-75 mg
nukkumaan mennessä
Pseudoefedriini
60-120 mg
120-150 min ennen seksiä od
Efedriini
15-60 mg
60 min ennen seksiä  od
Johimbiini
5.4 mg
3 kertaa päivässä
Cyproheptadiini
4-12 mg
3-4 tuntia ennen seksiä od
Amantadiini
100-400 mg
2 päivänä ennen seksiä
Kabergoliini
0.25-2 mg
kahdesti viikossa
Apomorfiini 0.15-1.5 mgnenään 20 min ennen seksiä od
Betanechol 20 mg1-2 t ennen seksiä od
Loratadiini 10 mgkerran päivässä
Reboksidiini 4-8 mg 

Seksuaaliterapeuttiset menetelmät 

Seksuaaliterapeutin tai seksuaalineuvojan roolissa tärkeää on osata keskustella intiimeistä asioista potilaan kanssa. On keskusteltava mm. aiemmista seksuaalikokemuksista, seksuaalitekniikoista ja masturbaatiotavoista ja kumppaniin kohdistuvista tunteista ja odotuksista. Mukaan tapaamisiin otetaan mielellään potilaan kumppani ja selvitetään myös hänen kanssa seksiin liittyvistä asioista, kuten kumppanin seksuaalikokemukset. Selvitetään potilaan ja kumppanin terapiaan kohdistuvat odotukset. Parille annettava seksuaalineuvonta on tärkeää väärien käsitysten oikaisemiseksi; mikä on normaalia ja mikä ei. Niinikään parille selitetään siemensyöksyyn ja orgasmiin liittyvät käsitteet ja fysiologiset tapahtumat. Pyritään parantamaan parin välistä kommunikaatiota ja sitä kautta auttaa heitä ymmärtämään toisiaan. 


Usein tarvitaan pari- ja yksilöterapiaa seksuaalineuvonnan lisäksi. Terapian kesto voi olla melko lyhytkestoinen (3-6 kertaa). Parin perusluottamusta toisiinsa ja kommunikaatiota ja kykyä puhua vaikeistakin asioista parannetaan terapian avulla. Yksilöterapia voi olla tarpeen esimerkiksi, jos miehellä on traumaattisia kokemuksia henkilöhistoriassaan. Myös tällöin voidaan käyttää ratkaisukeskeistä lyhytaikaista terapiaa.


Kognitiivinen käyttäytymisterapia on menetelmä, jonka  on osoitettu vähentävän suorituspainetta ja negatiivista ennakkoasennetta yhdyntätapahtumaan. Näin joillain miehillä laukeaminen voi yhdynnässä sitten onnistua. Negatiivisia tunteita pyritään purkamaan. 


Parille kerrotaan seksuaalitekniikoiden merkitys ja opetetaan niitä. Liiallisen tai liian voimakkaan masturboinnin haitat kerrotaan ja pyritään sopeuttamaan se yhdynnässä tapahtuvaa stimulaatiota vastaavaksi. Masturbaatioon liittyvien fantasioiden tulisi vastata enemmän realiteetteja. Liiallisen masturbaation vähentäminen voi edesauttaa kumppanin kanssa tapahtuvaa laukeamista. Myös nettipornon mahdollisen liikakäytön vähentäminen on tärkeää. Nettipornoon liittyvät epärealistiset seksuaalisuuden toteuttamistavat voivat etäännyttää potilasta kumppanista.


Osalla viivästyneestä siemensyöksystä kärsivistä potilaista on todettu matalampi subjektiivinen kiihottumisherkkyys verrattuna kontrollipotilaisiin. Heillä kiihottumishäiriöitä voi mahdollisesti hoitaa parantamalla seksuaalifantasioita, opastamalla hallittua masturbaatiota, jolla vahvistetaan potilaan uskoa saada siemensyöksy


Peniksen vibraatiostimulaatio (PVS)


PVS-hoitoa on käytetty ja elektroejakulaatiota on käytetty sperman saamiseen hedelmöitystarkoituksiin potilailla, joilla on selkäydinvaurion aiheuttama ejakulaatiohäiriö. Sitä on käytetty menestyksellisesti myös viivästyneen ejakulaation hoidossa diabeettista neuropatiaa sairastavilla potilailla ja MS-potilailla. Myös prostatan poistoleikkauksen jälkitiloissa sen käyttöä on tutkittu, mutta näyttöä menetelmän toimivuudesta siinä ei ole toistaiseksi saatu.



Kirjallisuutta


Althof. Psychological interventions for delayed ejaculation/ orgasm. Int J Impot Res 2012; 24:131.


Cruz & Porst. Ejaculatory& orgasmic disorders other than premature ejaculation dosorders. Kirjassa Porst & Reisman: The ESSM Syllabus of Sexual Medicine, ss 598-638


McMahon ym. Disorders of orgasm and ejaculation in men. Kirjassa Lue ym. (eds). Sexual Medicine: Sexual dysfunction in men and women.  Paris 2004: 411-470


McMahon, Jannini, Waldinger and Rowland. Standard Operating Procedures in the Disorders of Orgasm and Ejaculation. J Sex Med 2013;10:204–229


Sadowski, Butcher and Köhler. Review of Pathophysiology and Management Options for Delayed Ejaculation. Sex Med Rev 2016;4:167-176


Shin and Spitz. The Evaluation and Treatment of Delayed Ejaculation. Sex Med Rev 2014;2:121–133






Tee sivusta PDF Tulosta
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä