Yleisyys, syyt ja tutkiminen

Erektiohäiriöiden yleisyys

Tutkimusten mukaan lieviä erektiohäiriöitä esiintyy noin 20 %:lla kaikenikäisistä miehistä. Lievät erektiohäiiröt kuuluvat miehen elämään ja niistä kärsii joskus lähes jokainen mies. Syynä on usein suorituspaineet tai väsymys. Vuonna 2013 julkaistun yhteenvedon perusteella jonkintasoisen erektiohäiriön esiintyvyys (mediaani) 40-49 vuotiailla on 6%, 50-59-vuotiailla 16%, 60-69-vuotiailla 32% ja 70-79-vuotiailla 44%. Tässä yhteenvedossa oli mukana 32 eri puolilla maailaa tehtyä korkeatsoista tutkimusta (Eardley I 2013).  Kohtalaisten ja vaikeiden erektiohäiriöiden esiintyvyys kasvaa iän myötä. Kohtalaiset ja vaikeat erektiohäiriöt vaativat tutkimista ja hoitoa. On laskettu, että Suomessa kohtalaisesta tai vaikeasta erektiohäiriöstä kärsii nykyään noin 200 000 miestä ja lisäksi lieviä ongelmia on 300 000:lla. Apua tarvitsevista kuitenkin vain 15% hakee lääkärin apua. Suomen ikärakenne muuttuu lähimmän 20 vuoden kuluessa voimakkaasti. Yli 65-vuotiaiden henkilöiden määrä kasvaa noin 430 000 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä (vertailuvuosi 2000). Koska erektiohäiriöiden esiintyvyys kasvaa iän myötä, voidaan ennustaa, että apua tarvitsevia erektiohäiriöisiä miehiä on lähitulevaisuudessa hyvinkin kaksinkertainen määrä tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna.


Erektiohäiriö on oire


Keskeinen asia erektiohäiriöissä on ymmärtää se, että erektiohäiriö on aina oire jostain, ei itsenäinen sairaus. Tämä oire, erektiohäiriö, voi johtua lukuisista syistä ja nämä taustalla olevat syyt on aina selvitettävä, ennekuin mitään hoitoja aloitetaan. Erektiohäiriö voi olla esimerkiksi oire alkavasta sokeritaudista, alkavasta neurologisesta sairaudesta, eturauhassyövästä, verenkiertohäiriöstä tai hormonihäiriöstä. Todetun erektiohäiriön hoidon lisäksi on tietysti tärkeää hoitaa myös oireen aiheuttanutta syytä. Tämän perussyyn hoito voi joskus riittää palauttamaan normaalin erektion ilman melko kalliita erektiolääkkeitä.


Erektiöhäiriön syyt


1. Verenkiertoperäiset syyt


Verenkiertoperäinen syy on ehdottomasti yleisin elimellisen erektiohäiriön aiheuttaja. Yli 50-vuotiailla noin 75 %:lla erektiohäiriön syy on verenkiertoperäinen. Vikaa voi olla valtimoissa, jolloin siittimeen ei tule tarpeeksi verta tai laskimoissa, jolloin veri ei pysy siittimessä ja näin erektio on huono tai häviää nopeasti (ns. venttiilivika). Siittimen verenkiertohäiriön voi aiheuttaa mm. valtimoverisuonten kovettuminen (ateroskleroosi), verenpainetauti, diabetes, korkea kolesteroli tai tupakointi. Syynä voi olla myös synnynnäinen verenkiertovika tai lääkkeiden sivuvaikutus. 

2. Hormoniperäiset syyt


Testosteronin puutteen merkittävin ilmenemismuoto on yleinen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin huononeminen. Testosteronin puute on kuitenkin melko usein mukana erektiohäiriöissä tilannetta pahentavana tekijänä. Yksinomaan testosteronin puutteen aiheuttamat erektiohäiriöt ovat suhteellisen harvinaisia: vain ehkä noin 10 %:lla erektiohäiriöpotilaista ongelman pääsyy on testosteronin puutteessa. Muita hormoniperäisiä erektioon vaikuttavia asioita ovat mm. kilpirauhasen toimintahäiriöt. 

3. Eturauhasperäiset syyt


Eturauhasen eli prostatan sairauksia ovat eturauhastulehdukset (prostatiitit), hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu ja eturauhassyöpä. Näihin kaikkiin voi liittyä erektio-ongelmia. Tästä syystä eturauhasen tutkiminen on tärkeää erektiohäiriöpotilaalla, jolla on virtsaamisoireita. 

4. Hermorataperäiset syyt


Hermorataperäiset syyt melko harvoin selittävät erektiohäiriöitä. Hermorataperäisillä syillä tarkoitetaan sitä, että ne hermoradat, jotka ovat vastuussa erektion syntymisestä ja pysymisestä, ovat vaurioituneet. Myös tuntoaistimuksia välittävät hermot voivat vaurioitua. Hermoratavaurio liittyy joskus sokeritautiin, Parkinsonin tautiin, MS-tautiin ja muihin keskus- ja ääreishermostoa vaurioittaviin sairauksiin. Myös leikkauksiin, esimerkiksi eturauhasleikkauksiin, voi liittyä hermoratojen vaurioitumista. 

5. Peniksen rakennepoikkeavuudet


Peyronin taudissa peniksen paisuvaiskudos vaurioituu siten, että se paikoitellen menettää kimmoisuutensa, jonka seurauksena penis etenkin erektiossa käyristyy. Käyristymä voi olla niin voimakas, että yhdyntä on mahdotonta. Käyristyminen voi tapahtua muutamassa kuukaudessa ja alkuvaiheessa tautiin voi liittyä kipua tai särkyä. 

6. Erektiohäiirön psykologiset syyt


Psykologiset syyt ovat käytännössä aina mukana pahentamassa tilannetta. Kuitenkin psykologiset tekijät ovat harvoin ensisijainen syy erektiohäiriöön: Vain 10-20%:lla syy on yksinomaan psykologinen. Vielä 15-20 vuotta sitten ajateltiin niin, että psyykkiset syyt ovat tärkein erektiohäiriöiden aiheuttaja. 

Lieväänkin erektiohäiriöön liittyy erittäin helposti suorituspainetta ja epäonnistumisen pelkoa, joiden tuloksena yhdyntä herkästi epäonnistuu. Hermostuessa nimittäin ns. sympaattinen hermosto aktivoituu aiheuttaen ääreisverisuonten, myös peniksen verisuonten, supistumisen. Valtimoverisuonten supistuessa verentulo peniksen paisuvaiskudoksiin vähenee johtaen erektion loppumiseen. Seurauksena on herkästi epäonnistumiskierre, joka voi johtaa siihen, että yhdyntää ei uskalla enää yrittääkään. Miehen itsetunto kärsii, ilmaantuu masennusta ja parisuhderistiriitoja. Usein vielä kumppani rupeaa helposti syyttämään itseään tai mukaan voi tulla epäilyt ulkopuolisista suhteista. 

7. Lääkkeiden sivuvaikutukset erektiohäiriön syynä


Kymmeniin lääkkeisiin voi liittyä sivuvaikutuksena erektiohäiriöitä. Yleisimpiä erektiohäiriöitä aiheuttavia lääkkeitä ovat verenpainelääkkeet ja psyykelääkkeet. Verenpainelääkkeistä etenkin nesteenpoistolääkkeet ja beeta-salpaajat ja psyykelääkkeistä masennuslääkkeet voivat heikentää erektiota. Muita potenssia joskus heikentäviä lääkeaineita ovat esimerkiksi mahalääke simetidiini, sydänlääke digoksiini, pahoinvointilääke metoklopramidi, epilepsialääkkeet fenytoiini ja karbamatsepiini ja eturauhaslääke finasteridi. Luettelo lääkeaineista, jotka voivat vaikuttaa erektioon. 

8. Erektiohäiriö ja elämäntapatekijät


Tupakointi, ylipaino, alkoholin suurkulutus ja huono fyysinen kunto heikentävät potenssia. Tupakointi aiheuttaa ääreisverenkierrossa muutoksia, jotka heikentävät verenkiertoa. Tästä johtuu tupakoitsijoilla usein todetut kylmät jalat ja heikentynyt erektio. Yllättävän usein tupakointi paljastuu keskeiseksi erektiota heikentäväksi keski-ikäisillä terveillä miehillä. Tupakointi lisää erektiohäiriön riskiä 2 -kertaiseksi verrattuna tupakoimattomaan. Myös passiivinen tupakointi lisää erektiohäiriön riskin lähes 2-kertaiseksi. Tupakoinnin vaikutus alkaa jo nuorella iällä. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen verenkierto joidenkin kuukausien kuluessa paranee ja potenssi voi palata normaaliksi. Ylipaino heikentää lantion alueen verenkiertoa ja voi aiheuttaa hormonaalisia muutoksia ja ylipaino sinänsäkin hankaloittaa yhdyntää. Jos BMI on 25-30 erektiohäiriön riski on 1.5-kertainen ja BMI:n ollessa >30 riski on 3-kertainen verrattuna miehiin, joiden BMI on korkeintaa 25. Ylipainoon liittyy usein myös verenpaineen nousua ja diabetesta.


Alkoholin suurkuluttajille (eli miehillä >24 annosta alkoholia viikossa) voi vuosien kuluessa ilmaantua hermoratavaurioita (neuropatia) ja myös mieshormonin määrissä voi tapahtua laskua. Seurauksena potenssi ja usein myös seksuaalinen halukkuus heikentyvät. Heikko fyysinen kunto ja erilaiset stressitekijät voivat vaikuttaa potenssia huonontavasti.


Liikunta vaikuttaa positiivisesti. Jo kohtalaisella liikunnalla riski pienenee 0.6-kertaiseksi ja aktiivisella liikunnalla 0.4-kertaiseksi likkumattomaan verrattuna.



Erektiohäiriöpotilaan tutkiminen


Erektiohäiriöstä kärsivä potilas käy ongelman selvittelyvaiheessa vastaanotolla yleensä kaksi kertaa ja lisäksi verikokeissa. Potilaan kanssa keskustellaan erektiohäiriöstä, sen alkamisesta ja kehittymisestä ja kaikista terveydentilaan ja elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä. Lääkäri tekee lääkärintarkastuksen, jossa tutkitaan mm. sydän ja verenkiertoelimistö, tunnustellaan maksa, kilpirauhanen ja eturauhanen. Keskustelun ja löydösten perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Yleensä potilas käy verikokeissa. Tärkeimmät verikokeet ovat testosteroni eli mieshormoni, veren sokeri, kolesteroli, kilpirauhaskoe, pieni verenkuva ja yli 45-vuotiailla eturauhasverikoe (PSA). Tapauskohtaisesti myös muita verikokeita voidaan ottaa. Erektiohäiriöpotilaille voidaan tehdä myös peniksen verenkierron ultraäänitutkimus ja pistostestaus. Jälkimmäisten avulla saadaan hyvä käsitys peniksen verenkierrosta. 

Tutkimusten avulla saadaan lähes aina selville erektio-ongelman syy ja siten aloittaa paras mahdollinen hoito. On huomattava, että erittäin usein erektiohäiriön taustalla on monta yksittäistä tekijää, joihin kaikkiin on pyrittävä puuttumaan hyvän hoitotuloksen mahdollistamiseksi.


Tee sivusta PDF Tulosta
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä