Erektiohäiriöstä kärsivä potilas käy ongelman selvittelyvaiheessa vastaanotolla yleensä kaksi kertaa ja lisäksi verikokeissa. Potilaan kanssa keskustellaan erektiohäiriöstä, sen alkamisesta ja kehittymisestä ja kaikista terveydentilaan ja elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä. Lääkäri tekee lääkärintarkastuksen, jossa tutkitaan mm. sydän ja verenkiertoelimistö, tunnustellaan maksa, kilpirauhanen ja eturauhanen.
Keskustelun ja löydösten perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Yleensä potilas käy verikokeissa. Tärkeimmät verikokeet ovat
- testosteroni eli mieshormoni
- veren sokeri
- kolesteroli
- kilpirauhaskoe
- pieni verenkuva
- yli 45-vuotiailla eturauhasverikoe (PSA).
Tapauskohtaisesti myös muita verikokeita voidaan ottaa. Erektiohäiriöpotilaille voidaan tehdä myös peniksen verenkierron ultraäänitutkimus ja pistostestaus. Näiden avulla saadaan hyvä käsitys peniksen verenkierrosta.
Tutkimusten avulla saadaan lähes aina selville erektio-ongelman syy ja siten voidaan aloittaa paras mahdollinen hoito. On huomattava, että erittäin usein erektiohäiriön taustalla on monta yksittäistä tekijää, joihin kaikkiin on pyrittävä puuttumaan hyvän hoitotuloksen mahdollistamiseksi.
Erektiohäiriön hoito
Erektiohäiriön hoidossa on aina mukana itsehoito eli huolehtiminen elämäntavoista ja mahdollisten perussairauksien hyvästä hoidosta. Jotkin ravintolisät voivat auttaa etenkin lievissä häiriöissä. Lääkehoidossa ensimmäinen vaihtoehto ovat suun kautta otettavat lääkkeet, seuraavana virtsaputkilääke ja pistoshoito ja viimeisenä vaihtoehtona kirurginen hoito. Testosteronilla erektio voi parantua, mikäli taustalla on testosteronin vaje. Usein myös seksuaaliterapeuttiset menetelmät tulevat kyseeseen.
Maailmalla kehitetään jatkuvasti uusia lääkkeitä miehen ja naisen seksuaalitoimintojen häiriöihin. Periaatteessa valmiita erektiolääkkeitä, joista osa on jo myynnissä esim. Etelä-Koreassa ja Argentiinassa ovat mirodenafiili, lodenafiili ja udenafiili. Uusi lääke avanafiili on saanut myyntiluvan EU:n alueella vuonna 2014.
Myös epäonnistuneita lääkehoitoja on ollut, Suomessa markkinoilla oli 2001–2006 Uprima eli kielen alle asetettava apomorfiini. Sen teho kuitenkin osoittautui liian huonoksi. Upriman etuna oli teoriassa nopeavaikutteisuus (teho ilmeni 20 minuutissa) ja se että sillä ei ole haitallisia yhteisvaikutuksia nitrovalmisteiden kanssa.
Erektiolääkkeiden korvattavuus
Erektiohäiriölääkkeet eivät ole yleensä KELA-korvauksen piirissä. Vain hyvin harvoissa tapauksissa voi saada oikeuden peruskorvattavuuteen. Alprostadiili ja sildenafiili ovat peruskorvattavia vaikeasta perustaudista johtuvassa vaikeassa erektiohäiriössä erityisin käyttöaihein. Korvattavuuteen vaaditaan hoitavan lääkärin tai urologian, neurologian, endokrinologian tai sisätautien erikoislääkärin erillisselvitys. Käytännössä tämä tarkoittaa, että peruskorvauksen voi saada lähinnä potilaat, joilla on tapaturman aiheuttama selkäydinvamma tai eturauhassyövän takia tehty eturauhasen täydellinen poisto. Peruskorvattavuutta ei voi saada esim. potilaat joilla on psykogeeninen, verisuoniperäinen tai sokeritautiin, MS-tautiin tai eturauhasen liikakasvuun liittyvä erektiohäiriö.
Erektiolääkkeiden hinta
Erektiolääkkeet ovat osin halventuneet merkittävästi. Ylivoimaisesti yleisimmin käytetyt sildenafiili ja tadalafiili ovat nykyään varsin halpoja patenttien raukeamisen myötä. Sildenafiili 100 mg maksaa vain noin 30 senttiä ja tadalafiili 20 mg noin 50 senttiä per tabletti. Erikoisesti vastaavien lääkkeiden laimeammat tabletit ovat kalliimpia kuin vahvemmat. Vaikka vardenafiilin patentti on myös rauennut, sen hinta on laskenut paljon vähemmän kuin aiemmin mainittujen lääkkeiden. Vardenafil 20 mg maksaa noin 5 €/kpl. Avanafil (Spedra) on vielä patenttisuojan piirissä ja Spedra 100 mg maksaa 6 €/kpl. Pistoslääkkeiden (Caverject ja Invicorp) hinta pysynyt ennallaan ollen noin 16 €/ampulli. Erektiogeeli Vitaros maksaa 14,6 €/pipetti.