Erektiöhäiriöartikkelit

22.12.2014 19.48

Polkupyöräilyn yhteys seksuaalihäiriöihin

Seksuaalihäiriön riski on kirjallisuudessa jo pitkään liitetty polkupyöräilyyn sekä miehillä että naisllla. Uusimmat tutkimukset ovat tuoneet lisätietoa seksuaalihäiriön esiintyvyyteen, syntymekanismeihin ja hoitostrategioihin.

Polkupyöräilyn yhteys seksuaalihäiriöhin

Lähde: Baran ym. Cycling-related sexual dysfunction in men and women: a review. Sex Med Rev 2014; 2: 93-101.

Vuonna 2014 julkaistussa katsausartikkelissa on koottu yhteen nykyiset tiedot seksuaalihäiriöiden ja pyöräilyn yhteydestä. Aluksi on todettava, että pyöräily, kuten muukin fyysinen harjoittelu, on eduksi ajatellen sydän- ja vereisuonisairauksia, metabolista oireyhtymää ja psykologisia seikkoja. Fyysisen harjoittelun on todettu hyödyttävän 18 eri sairauden hoidossa (esim. diabetes, verenpainetauti, sepelvaltimotauti ja depressio. Hyötyjen ohella pyöräilyyn on liitetty erektiohäirö, välilihan alueen tunnottomuus ja krooninen kipu.

Aktiivipyöräilijöillä erektiohäirön esiintyvyydeksi on raportoitu noin 20% ja välilihan tunnottomuuden esiintyvyydeksi jopa 60%. 463 pyöräilijän, jotka osallistuivat 320 km mittaiseen kilpailuun, joukossa tunnottomuutta esiintyi kilpailun aikana 31%:lla, ja erektiohäiriöitä esiintyi 4%:lla viikko kilpailun jälkeen ja 2%:lla kuukauden kuluttua. Toisessa tutkimuksessa tunnottomuutta esiintyi 61%:lla ja erektiohäiriöitä 19%:lla 400 km pyöräilyn jälkeen.

Todettujen oireiden syyksi miehillä on oletettu olevan hermorata- ja verisuonivauriot. Nämä aiheutuvat satulan aiheuttamasta paineesta, joka kohdistuu hermoihin ja verisuoniin (pudentalis-hermot ja -valtimot). Hyvä erektio vaatii sekä hermojen että verisuonien moitteetonta toimintaa. Hermojen mekaaninen puristus ja verisuonten puristuksen aiheuttama iskemia (hapenpuute) aiheuttaa neuropatiaa (hermoratojen vauriota) joka pahenee,  mitä pidempään tilanne kestää. Myös hormonaalisia poikkeavuuksia, etenkin kortisolin ja testosteronin alentuneita pitoisuuksia on todettu pitkän matkan pyöräilijöillä. Tämän on oletettu johtuvan hypotalamus-hypofyysi-kives -akselin toiminnan häiriöistä.

Paineen aiheuttamisen minimoimiseksi on kehitetty suuri määrä ns. reikäsatuloita, joiden tarkoituksena on vähentää eturauhaseen ja siten hermoihin ja verisuoniin kohdistuvaa painetta. Mainittakoon, että jo vuonna 1890 esiteltiin ensimmäiset reikäsatulat, vaikka niiden käyttö on vasta hiljattain 2000-luvulla yleistynyt. Satulatyypillä on todettu olevan oleellinen vaikutus oireisiin. Satulatyypin ohella tärkeää on myös pyörilyasento. Nupillinen satula on haitallinen.

Naisilla on tehty paljon vähemmän tutkimuksia. On todettu orgasmivaikeuksia, kostumisvaikeutta, kiihottumishäiriöitä ja yhdyntäkipuja. On oletettu, että näiden taustalla olisi tuntohermojen toiminnan häiriö, kuten miehilläkin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että pyöräilyllä on erittäin paljon positiivisia terveysvaikutuksia, mutta myös seksuaaliterveyshaittoja, joiden syntymekansimi on edelleen osin epävarma. Joka tapauksessa näitä haittoja voidaan ehkäistä oikean mallisilla satuloilla ja ajotavoilla.

Palaa otsikoihin



Tee sivusta PDF Tulosta
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä